Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
RR oletko ajatellut, että sinä aikana kun olet hakannut puun tai motin pois muualla puu on ehkä juuri nopeimmassa kasvuvaiheessa (20-60 vuotta) Tämä ehkä juuri sen takia, että ko kohdasta oli aikanaan hakattu vanha puu/motti pois.
Kyllä 300 tai 1000 vuottakin vanha metsä voi olla hiilinielu, mutta sinä aikana se on jo todennäköisesti monta kertaa tuhoutunut metsäpalon, myrskyn tai hyönteistuhojen takia.
Hyvä esimerkki vähäisten hakkuiden maasta (suhteessa metsien puumääriin) on Kanada. Siellä metsät ovat paljolti olleet CO2 päästölähde 2000-luvulla. Syynä todella laajat hyönteistuhot ja metsäpalot.
Talouselämä-lehdessä (3/2019, s. 44) oli artikkeli hiilinieluista, joiden laskenta EU:ssa on täysin poliittista. EU:n virkamiesten alustavan laskennan mukaan esim. Saksa saisi hyödyntää hiilinielunsa (22,4 milj tn) kasvattamista 38,7 milj tn asti. Suomi sen sijaan ei hyötyisi 49,2 milj tonnin (2013-2016) hiilinielustaan yhtään mitään. Päinvastoin Suomelle syntyisi vielä0,8 milj tonnin lisäpäästö. Ei oikein reilulta tunnu. Tällainen järjettömyys pitäisi estää.
Yleisesti ottaen EU virkamiesten laskelmat suosivat suuria ja vähämetsäisiä maita ja ovat epäedullisia metsäisille maille kuten Suomi, Ruotsi, Itävalta, Slovenia, Slovakia. Onneksi vielä on kyseessä alusta laskelma, ei vielä mikään sitova päätös. Asia jäänee seuraavalle hallitukselle.
Kioton ilmastoneuvotteluissa sovittiin aikanaan että kunkin maan hiilinielut voivat neutralisoida vain 3,5% maan CO2 päästöistä (1990 tasoon verrattuna). Suomen kohdalla tämä olisi 2,5 milj tn CO2. Suomi on muistaakseni sitoutunut ylläpitämään 19,5 milj tn CO2 hiilinielua Kioton sopimuksessa. Nyt ollaan siis reilusti yli tämän tason.
<”Kun kaataa metsästä motin puun ja uudistaa syntyneen aukon muutamalla sirkkataimella, niin kalpaten käy hiilensidonnan lyhyellä aikavälillä.”<<<
Reima Ranta tarkastelee hiilensidontaa vain yhden puun tasolla kun sitä pitäisi tehdä koko Suomen metsien tasolla, jossa lienee puita miljardeja. Yhden puun tason tarkastelussa ei ole oikein järkeä koko Suomen hiilensidonnan suhteen.
Soten suhteen en ole varma olisiko se hyvä. Eniten siitä hyötyy nykyinen yksityissektori. Kyllä esim. THL ja Lääkäriliitto pääosin kannattavat sotea ja uudistustarvetta on. Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen. Parhaan perusterveydenhuollon saavat työssä olevat ja varakkaat, tästä OECD on huomautellut useitakin kertoja. Meillä on poikkeuksellisesti työterveyshuoltolaki, jollaista ei ole muulla Euroopassa. Tämä on saanut aikaan sen, että lääkärit ovat siirtyneet pääosin työterveyshuoltoon (terveemmät potilaat) ja erikoissairaanhoitoon (jatko-opiskelumahdollisuus/etrikoistuminen). Nyt pitäisi satsata enemmän perusterveydehuoltoon, mutta ei se tietenkään HUS:n ylilääkäriä innosta.
Mitä asutuksen keskittymiseen tulee, ei mikään kehitys jatku lineaarisesti vuosikymmeniä. Miten voidaan ennustaa 20-vuoden päähän, jos talouttakaan ei voida ennustaa siihen asti. Timo aron ttkimuksen takana oli mm. Hypo pankki, joka toimii vain Helsingin seudulla.
Ylen sivuilla asia ja mallit on käsitelty suhteellisen neutraalisti ja asialisesti. Verrattu on tasoja 40 , 80 ja 85 milj m3 tasoja. Ilmastopaneelin mukaan suurin kestävä hakkuutaso on 85 milj m3 kun arvioidaan vuoteen 2060 asti nieluja (js ymmärsin oikein).
Uutistssa asia jäi kutenkin epämääräiseksi ja siinä tunnuttiin kannattavan hakkuiden vähentämistä ?
Kuuden uutisissa tulee lisää mm. metsätuhoista.
Eikö se vanha ohje, että yhtä raivaussahan tankillista kohden tulisi jättää yksi riistatiheikkö (pieni raivaamaton ala). Kanalinnut eivät oikein viihdy, jos näkyvyys on liian hyvä. Samoin haapoa olisi hyvä suosia, jos niitä on. Metsot syövät syksyllä lehtiä ja muutenki tärkeä puu monelle linnulle.
Itse ole myös suosinut tammea, joka näyttää leviävän etelä_Suomessa nopeastikin.
