Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Huvittavaa oli että kaikki joet oli merkitty tarkkaan vaikka suomalaisittain ne olivat lähinnä ojia.
Olen Virossa nyt ja katselin tienvarren metsiköitä matkalla Pärnuun. Täällä näytetään harrastettavan sellaista metsänhoitoa, että hakataan aukko ja annetaan sitten luonnon hoitaa asia. Kyse ei liene mistään pienaukkohakkuista, sillä aukot sen verran suuria. Kyllähän metsä siihen lopulta tulee pusikon jälkeen. Ei näy nuoria istutusmetsiä juurikaan.
Jos puut eivät ole kartioita vaan hieman pullistuneita, niin onko tämä huomioitu VMI laskennoissa.
Monimuotoisuus on erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan suurempi aukkohakatussa metsässä 100 vuoden aikajänteellä. Tämä siksi, että siihen liittyy avovaihe runsaine putkilokasvistouneen.
Eu on laajentunut vähän liian nopeasti niin että uudet jäsenmaat eivät oikein tahdo täyttää kaikkia kriteerejä. On käynnissä valtapiiritaistelu, jossa maailma jakautunee kolmeen alueeseen. Globaali itä ja globaali etelä muodostavat valtaosan maailman maista. Eu ja Yhdysvallat liittolaisineen kattavat vain noin miljardin väestöpohjan, vaikutusvalta toki suurempi. Nyt ensimmäinen Nato maa, Turkki, haluaa liityä BRICS maiden joukkoon.
Birdlifen käyrät ovat valitettavasti vain vuosilta 1980 -2005. Mielenkiintoinen on on esim viherpeipon tilanne. Oli kuusinkertaistunut 1980-2005, mutta nyt Punaisen kirjan mukaan erittäin uhanalainen. Syynä lienee tautiepidemia josta hiljaa alettu toipua. Laji viihtyy muuten hyvin nuorissa kuusikoissa, joten tuskin metsänhoitoa voidaan syyttää.
Tästä vuodesta tuskin tulee ennätyslämmintä Suomessa. Talven lämpötilat ja pituus määrittelevät suuressa määrin vuoden keskilämpötilan. Huhtikuu oli Tampereella noin 1.5 astetta normaalia kylmempi myös ja kylmä sää tuntuu jatkuvan.
Kansainvälisiä lehtiä ja blogeja kannattaa seurata. Itse seuraan mm Spiegeliä, Antiwar.comia ja useita amerikkalaisia saitteja.
Kyllä kansa tietää. Toivottavasti joku katsoi liitteenä olevat Gtk:n tutkijan kalvot vaikka ovat 10 vuoden takaa. Sen jälkeen tullut paljon lisää tutkimustietoa. Mm. turvesoiden alaisia järviä vertailtu muihin järviin. Ei selvää eroa, kumpiinkin tullut noin 7 cm sedimentyiä lisää Chernobylin jälkeen. Toki suurta vaihtelua.
Sinänsä ilmiö on luontainen vaikka ihmistä ei olisi ollenkaan. Korttajärveen oli tullut lähes 12 metriä sedimenttiä jääkauden jälkeen. Ihmisen vaikutus näkyy selvemmin vasta viime vuosisatoina. Korttajärvi on siinä mielessä mielenkiintoinen että on ollut ensin itsenäinen järvi mutta myöhemmin muuttunut osaksi Päijänteen vesistöä.
