Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki poliitikot eivät tiedä että promille on prosentin kymmenysosa tai paljonko on 5 potenssiin 3. Nimet voitte arvuutella.
Toisin kuin luullaan, Suomessa ei ole paljon kuntia. Saksassa on 11000 ja Ranskassa 36000. Kaikki riippuu kunnan tehtävistä. Nyt niiltä poistui soteuudistuksen myötä puolet tehtävistä. Tämä vähentää yhdistymistarvetta.
Toinen ääripää on Kanadan tavoin joku ”unorganized northern area”, jossa ei ole juuri palveluja eikä tarvi maksaa veroja. Tällainen on Ontarion pohjoisosassa. Varmaan osa suomalaisista muuttaisi sellaiseen veroja pakoon.
<p>Michael Mannin lätkämailarekonstruktio on vain yksi tutkimus monien joukossa. Sitä on paljon kritisoitu taustadatan epäyhtenäisyyden ja epäluotettavuuden vuoksi. Ei kai IPCC siihen enää pelkästään perusta. </p>
Näin on. Verrataan vaikka Norjan öljyyn joka lasketaan pääosin käyttäjämaan päästöksi. Ilmeisesti tästä syystä myös NASAn mittaukset pitävät Suomea hiilidioksidinieluna.
Vaikka metsänkasvu ja hiilinielu on laskenut, Suomen metsien hiilivarasto ja puukuutiomäärä on kasvanut jonkin verran.
Asian tarkastelu olisi helpompaa jos puhuttaisiin vain metsien hiilivarastosta. Se ei saisi vähentyä, mieluimmin kasvaa. Mutta sekään ei voi loputtomasti kasvaa. Tärkeintä on että metsän hiilivarasto ei pienene. Hiilinielu on turhan paljon vaihteleva suure verrattuna hiilivarastoon.
Metsää pitää tarkastella kokonaisuutena. Ei yhden puun kannalta.
Vasaloppet menossa. Hyvä mahdollisuus katsella Taalainmaan metsiä. Kovin kalutuilta ja nuorilta näyttävät enimmäkseen.
Heh, heh. Juuri tutkijankoulutus auttaa arvioimaan tutkimuksia ja niiden luotettavuutta. Tulosten pitää olla toistettavia ja ympäristöterveyspuolella käytetään ns Hillin kriteerejä. Ne täyttyvät harvoin. Metsäpuolella näyttävät virhearvioinnit usein puuttuvan. Esimerkiksi turvemaan khk-päästöjen virhemarginaalit valtavat ja niiden perusteella tehdään kuitenkin isoja ja kalliita päätöksiä. Niin Reima kerro nyt se koulutuksesi kun muita aliarvioit.
Kerropa nyt opeteltu hokema kohdallani.
Kerropa nyt Leena se oma koulutuksesi kuin muita halveksit. Olen sitä kysynyt aiemminkin useasti.
Luken sekavat laskelmat ja uudet muuttuvat kertoimet ovat aiheuttaneet Suomelle paljon haittaa. Edellinen hallitus asetti liian tiukan hiilineutraalisuustavoitteen osin Luken väärän tiedon vuoksi. Myös EUn hiilinielutavoite on samasta syystä liian tiukka. Juuri sen asettamisen jälkeen Luke löysi suometsissä uuden 4.5 milj tonnin päästön jota poliitikot eivät osanneet huomioida. Kaikesta ei voi syyttää poliitikkoja. Ja sitten 2022 tuli vielä Ukrainan sota, joka lopetti puun tuonnin Venäjältä. Se oli merkittävä, tasoa 10 milj m3 vuodessa. Tullee lopettamaan tehtaita it-Suomesta, Sunila lopetti jo. Kaikki nämä tekevät sen että sekä 2035 että EUn 2030 tavoitteen saavuttaminen ei onnistu. Sen sijaan hiilineutraalisuus 2050 on yhä hyvin mahdollinen.