Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Se on Smoolantia, joka on metsäistä. Mutta katsotaan Ruotsin karttaa niin huomaat pinta-alasta valtaosan olevan Tukholman pohjoispuolella ja se on hyvin metsäistä seutua. Karkeasti arvioiden 2/3 osaa Ruotsista on Tukholmasta pohjoiseen ja siellä metsäosuus suurempi. Arvioisin että Ruotsin metsäalasta vähintään 70% on Tukholmasta pohjoiseen.
Katsoin vielä ruotsalaista Fakta om skogen sivustoa. Sen mukaan puolet Ruotsin metsäalasta on Sundsvallista pohjoiseen ja neljässä pohjoisimmassa läänissä.
Kyllä Ruotsin pinta-alasta ja metsistä on valtaosa Tukholman pohjoispuolella. Smålandissa on toki paljon metsää, mutta rannikoilla pääosin peltoa kuten Skånessakin. Ajelin viime kesänä keski Ruotsissa paljon ja kyllä kovin samanlaiselta näyttää metsätalous siellä. Avohakkuut jopa suurempia.
Tuskin nyt kukaan pitkään maan alla haluaa asua. Jos kylmenee niin olosuhteet lienevät samat kuin Kanadassa vastaavilla leveysasteilla. Jos ilmasto pysyy kovin sateisena alkaa jääkausi vähitellen. Jääkaudella Suomen ilmasto oli vain 5-6 astetta kylmempi.
Mutta merivesihän on nykyisin normaalia lämpimämpi pohjois-Atlantilla, mikä ei tue sitä, Golfvirta ja amoc sen osana olisi pysähtymässä.
Maaperän hiilivarasto karttuu mm karikkeen ja maaperän kasvien kautta. Tämä selittää mm sen että muinaismuistot ovat yleensä jonkin verran maan pinnan alapuolella. Itselläni.on metsässä nauriskuoppia, jotka jo osin täyttyneet.
Prof Esa Vakkilainen laittoi taas tilastoja Twitteriin. Norjassa metsien kasvu taittui jo 2010, eli 10 vuotta aiemmin kuin Suomessa. Hiilivarasto siellä noin 1 milj. CO2 tonnia eli noin 40% Suomen vastaavasta.
Suomessa sähkön hinta on yksi EUn alhaisemmista ja hiilidioksidivapaan sähkön osuus yli 80%. Taitaa olla Ruotsin jälkeen EUn korkein. Tilanne paljon parempi kuin Saksassa.
Et nyt taida tietää mitään Fortumin päätöksistä, kun katsot niitä vain omien sdp- silmälasien läpi. Katso mainitsemani MOT niin tiedät enemmän. Fortum halusi yli 10% tuotot, myi sähköverkot Kataisen hallituksen aikana, sai 8 mrd, jotka sijoitti eri kohteisiin. Sähkön hinta määräytyy markkinoilla, ei Fortum niitä päätä yksin. Energia on hyvä tuote, sitä tarvitaan aina ja Fortumilla paljon vesivoimaa mm. Ruotsissa. Jos olet sähkölämmittäjä, kannattaa omistaa Fortumin osakkeita.
Yhtiössä päätöksen tekevät toimitusjohtaja ja hallitus. Hallituksessa ei tällöin ollut valtion edustajaa. Olen käynyt Fortumin yhtiökokouksissa lukuisia kertoja. 6-8% tuotto verkoista oli liian vähän Fortumille, siksi ne epäviisaasti myytiin. Omistaohjausministeri oli tällöin eräs Pekka.
Fortum on hyvä osingonmaksaja, nytkin osinko 10% luokkaa. Valtio taitaa saada 0.5 miljardia.
Reima taas tapansa mukaan välittää väärää tietoa Fortumin kaupoista. Aholla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Löytyy myös MOT ohjelma aiheesta. Keskeiset tekijät olivat tj Pekka Lundmark , hallituksen pj Sari Baldauf, ja talouspäällikkö Rauramo. Juurisyy kauppoihin oli Fortumin verkkojen myynti. Toki Fortum teki hyviäkin kauppoja kuten Ruotsin vesivoima.