Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Mutta, Reima, nyt Sdpn johtoon on myös tullut entisiä natseja ja kissantappajarattijuoppoja. Saksalainen Bild lehtikin kirjoitti tästä, joten totta täytyy olla.
Suomen metsät ovat 0.6% maailman metsistä, niillä ei ratkaista paljoa. Kriittisiä ovat Venäjän (20%), Kanadan ja Amazonasin metsät joista osa (Amazon) on jo päästölähde Nasan mukaan. Suomen metsät vielä selvä nielu ja tehtaita suljetaan.
Sähkön myynnistä verkkoon ei muuten tarvi maksaa siirtohintaa. Eikä tietysti myöskään omaan käyttöön tulevasta aurinkosähköstä. Tämä kyllä lämmittää mieltä.
Eiköhän todennäköisin tulos ole valitettavasti jäätynyt konflikti eli viimeinen vaihtoehto. Se tuntuu saavan eniten kannatusta kyselyssä. Sitä mieltä tuntuvat monet asiantuntijatkin olevan, varsinkin Saksassa. Jonkinlainen sopimus, vaikka huonokin olisi parempi kuin jatkuva sota. Sota on myös jakanut maailman kahtia.
Kyllä kannattaa. Minulla kesällä (12 paneelia)tuottaa melkein sen verran kun joutuu ostamaan sähköä. Yöllä tietysti tulee verkosta, mutta päivällä suuri osa menee myyntiin. Kannattavuus on parantunut sähkön hinnan noustua. Myöskään siirtomaksuja ei tule omasta tuotannosta.
Influenssa leviää lintukolonioissa nopeasti mutta myös ruokinnan kautta. Muutama vuosi sitten viherpeipot melkein hävisivät infektion vuoksi, nyt kanta taas elpynyt. Täytyy miettiä lintulautaruokintaa tarkemmin ja aloittaa se myöhemmin.
<p>Tommolanheikki, elintasoero oli kyllä toisinpäin ennen sotaa. Ukrainan bkt/henki n. 5000 usd/henki, Venäjä noin 10000 usd/henki. Turkin, Kiinan ja Venäjän bkt/ henki näyttää olevan samaa tasoa. Tilastoja löytyy Globaliksesta.</p>
Vain kotimaan lennot ja tankkaukset lasketaan Suomen päästöiksi. Kotimaan lentojen osuus on pieni. Lentokerosiinin verovapaus on ilmeinen ongelma, joka lisää lentomatkailua. Kuten myös suunniteltu lentorata ja 20 km tunneli Helsinkiin Vantaalta.
<p>Eihän ne uudistamiskulut välttämättä niin suuria ole. Itse selvisin 20 vuotta sitten noin 500 euroa/ha. Osan uudistunut luontaisesti, tuli tietysti ensin koivikko. Ei metsässä tarvi välttämättä niin paljoa raivaussahan kanssa kulkea, Yksi kertakin voi riittää. Lisäksi hoitokulut voi vähentää pääomatuloista nykyisin. </p><p>Ajelin keskisen Ruotsin halki reitin Uumaja-Sundsvall-Åre-Trondheim ja takaisin Sollefteon kautta Uumajaan. Metsät olivat hyväkasvuisia ei metsätuhoja näkyvissä, eikä suometsissä ollenkaan koska maasto niin vuoristoista. Jatkuvaa kasvatusta en juurikaan nähnyt tai osannut tunnistaa. Jonkin verran näkyi Siemenpuu hakkuita. Aukkoja oli paljon kuten Suomessa, osa hyvin suuria. Myytävänä näkyi olevan myös heinittynyttä metsäpeura. Metsät olivat usein myös hyvin tiheitä ja raivaussahatöitä ja harvennuksia tehty Suomea vähemmän. En tiedä minkälainen uudistamisvelvoite Ruotsissa oikein on.</p>
Rane löytää kyllä Naton itälaajenemiseen liittyvän linkin hakusanoilla, ”ei tuumaakaan”, Baker, Genscher Gorbatshov. Aiheesta on kirjoitettu kirjakin amerikkalaisen politologin toimesta otsikolla ”Not one inch” ja dokumentti löytyy mm. Saksan arkistoista.