Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Alkaa muistuttaa vanhaa Neuvostoliittoa tai tiukkaa uskontoa nämä kantelut Taalaksesta WMO:lle. Raukkamaista yritteliäisyyttä ja alla vielä entisen kansanedustajan nimi.
Maaperästä tulevien päästöjen arviot ovat erittäin epävarmoja, tarkkuus +-80%. Eli päästö voi ollakin nielu tai päinvastoin. Ehkä juuri tällä alueella on se virhe, tähän viittaavat myös Ilmatieteen laitoksen pyörrekovarianssimittaukset.
Kuitenkin Tanskassa tuulivoimalat ovat usein lähellä asutusta. Helsingissä ja Uudellallamaalla halutaan vain hyödyt, haitat muualle. Osmo Soininvaara väitti että Tanskalla ei ole tutkaongelmaa, koska Naton jäsen. Nyt myös Suomi.
Tanskassa on tuulivoimaa ihan Kööpenhaminan liepeilläkin, mutta Helsingissä ja Uudellamaalla ei juuri mitään. Selityksenä on ollut armeijan tutkat mutta nyt kun ollaan Natossa sekään selitys ei oikein enää päde. Tanskassa monet tuulivoimalat ovat osuuskuntien omistamia, mikä vaikuttaa niiden hyväksyttävyyteen.
Katselin vielä tätä Nasan updown tutkimusta, jossa Suomi oli hiilinielu 2015-2020. Siinähän ei erotella fossiilista tai biogeenistä hiilidioksidia. Tällöin se laskee myös puun polttamisesta tulevan hiilidioksidin Suomen päästöksi, vaikka EU ei niin tee ainakaan toistaiseksi. Joten jos puusta poltetaan 55%, se näkyy kyllä hyvin. Samoin jopa Venäjältä tuotu hake näkyy Suomen päästöjä, ei Venäjän.
Indeksi on indeksi, eikä sitä pidä lukea niin että 96% tarkoittaa 4% täydellisyydestä. Se mittaa lähinnä maan käyttöä eri maiden välillä.Suomi saa hyvät pisteet suuresta metsämaan osuudesta. Ei Kyproskaan ole täydellinen, keskellä saarta saastunut tekojärvi ja metsiä myös hävinnyt. Miksi Suomelle valittu tämä SSP2_keskitien skenaario vaikuttaa minustakin kummalliselta.
Metsissä laidunnettiin erityisesti nuorta karjaa, jota ei tarvinnut käydä lypsämässä. Ainakin vielä 1960 luvulla toimittiin niin. Ongelma saattoi olla veden saanti, siksi purojen varrella olevat metsät olivat arvossaan. Ongelma metsälaidunnuksessa oli suurten metsäalueiden aitaaminen. Omasta metsästäni 1,3 ha oli määritelty laitumeksi, nyt kasvaa hyvin metsää.
Tomperi, näitä alueita löytyy monestakin paikkaa. Tampereella esimerkiksi Peltolammi-Pärrinkoski luonnonsuojelualueelta. Paljon isoja kuusia, suuri osa pysteenkuolleita mm kirjanpainaja vuoksi. Samoin Lehtivuoren alueella Lempäälän puolella.
Suomen 2035 tavoite ei ole kyllä mitenkään edellytys teknologian viennille. Ruotsin hiilineutraalisuus tavoite on 2045 ja Ruotsi lienee Suomea edellä hiilidioksidovapaassa uudessa teknologiassa (esim SSABn hiilivapaa teräs).
Ei kai mikään Mikko sitä päätä?
Ongelma on myös se, että EUssa ei ole sovittu mitään täysin yhteneväistä laskentatapaa. Pyritään kyllä soveltamaan IPCC:n ohjeita luovasti. Suomi taas kerran lienee inhorealistinen.