Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä metsänomistajan itse pitää määritellä tavoitteet ts. kuinka paljon harvennetaan ja mistä ja mitä puulajia. Voi jättää joitakin kohtia myös harventamatta jos on jo tarpeeksi harvaa.
Samanlainen kokemus minulla, liian harvaksi menee. No sitten ei tarvitse toista harvennusta tehdä ja ajourille voi istuttaa vaikka koivua. Tulee myös vähemmän vaurioita.
Metsänielujen varaan ei pidä laskea liikaa Suomessa, eikä missään muuallakaan. Riittää että ne eivät ole päästölähde. On nimittäin oletettavissa että metsäpalot, hyönteistuhot ym luonnonkatastrofit lisääntyvät maailman mittakaavassa. Fossiilisia polttoaineita pitää vähentää koska niistä tulee yli 70% hiilipäästöistä. Ymmärtääkseni näissä laskennoissa on periaatteena, että luontaisia päästöjä ei lasketa minkään maan kontolle. Se ei myöskään olisi oikeudenmukaista, jos ne ovat seurausta ilmastonmuutoksesta.
Tomperi, selvisikö mikä promille on?
Myös valtion virkamiehiä voisi vähentää reippaasti. Helsingissä on tietääkseni noin 80000 julkisella sektorilla (valtio, kunnat yms) töissä olevaa. Varsinaisia työntekijöitä on entistä vähemmän. Sama kehitys ollut myös yrityksissä.
Tomperi, katsopa nyt vaikka Wikipediasta. Promille on prosentin kymmenesosa (0.1%), ei sadasosa. Ei vaikka ministeri Harakka niin taannoin väitti.
HS artikkelin käyrä alkaa vasta vuodesta 1990. Kuitenkin tilanne 1960luvulla metsää hakattiin jopa enenemmän kuin vuosikasvu. Muutos siihen on suuri. Laskutavan muutoksella on myös vaikutusta. Jos nyt arvioidaan karikkeen hajoamisen lisääntyneen ilmaston lämpenemisen vuoksi, en laskisi sitä Suomen syyksi. Päästömme ovat kuitenkin vain promillen (0.1%) luokkaa maailman päästöistä ja metsäalamme 0.6%.
Usein unohdetaan julkinen sektori, valtio ja kunnat, jotka ovat suuria sähkön kuluttajia. Siellä puolella on myös paljon parannettavaa, kuten jäähallit, katuvalaistus jne. Huomasin eilen että Tampereella Hämeenkatua sulatetaan lämmön avulla. Joku sanoo että hukkalämpöä, mutta sekin voitaisiin käyttää järkevämmin.
EU on hiilinieluvaateen 13.8 milj. tonnia asettanut ja tavallaan sosialisoinut sen käyttöönsä kuten prof. Esa Vakkilainenkin on todennut. Jos ei toteudu tulee sakkoja. Kolmelle EU maalle sellaista ei ole oikeastaan asetettu ollenkaan, kun on hyväksytty negatiivinen tavoite. Hiilensidonnalle pitäisi luoda kunnon säädellyt markkinat.
Jos Suomen soista on runsaat puolet ojitettu, ei niitä enää kannata lisää ojittaa. Käsittääkseni siitä on luovuttu jo 1990- luvulla pääosin. Kunnostusojituksia kyllä tehdään. Mieluimmin pitäisi muuttaa laskentajärjestelmää siten, että se huomioisi myös luonnonsoiden hiilen sidonnan.
Twitterissä myös käyty keskustelua ja HS toimittaja Pelli myöntää sotkeneensa hiilinielun ja hiilivaraston. Hyvä että on korjannut artikkeliaan.
Puuta ei tietenkään kannata ensisijaisesti polttaa, mutta nyt energiatilanne on niin vakava että turha siitä on nyt nillittää. Katsotaan sitten muutaman vuoden päästä uudestaan.