Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ei kukaan pistä koko metsää nurin 25 vuoden iässä, vasta ensi harvennus. Kasvu nopeinta aikavälillä 20-50 vuotta Suomen metsissä
Yleisin ajatusvirhe tässä hiilinieluasiassa on, että asiaa tarkastellaan yksittäisen puun kannalta eikä Suomen metsiä nähdä kokonaisuutena, poolina. Ei puun tarvitse kasvaa samaan paikkaan.
Islanti on syrjäinen maankolkka EUn ulkopuolella ja hyvin menee. Samoin muilla EUn ulkopuolella olevilla mailla kuten Sveitsi ja Norja.
Pahoin pelkään että EU:sta tulee jälkeenjäänyt maanosa vähitellen. On energiapulaa , pulaa metalleista, mikrosiruista jne. Samoin on vastustettu gmo-tekniikkaa. Ukrainan jälleenrakentaminen tulee maksamaan paljon ja se hoidetaan todennäköisesti painamalla lisää rahaa ja yhteisellä velalla. Tämä taas nostaa inflaatiota uudelleen.
Kultasirkku on lähinnä avomaan laji, joka pesinyt hhl Oulun seudulla. Ilmestyi Suomeen vasta 1920-luvulla, enimmillään oli 200 paria. Muuttaa itään, jossa sen laajamittainen pyynti vähentänyt sitä voimakkaasti. Emme voi juuri vaikuttaa Suomessa sen tilanteeseen. Uhanalaisuslistallaon esim ahma joka leviää nykyisin keski-Suomeen päin. Havaittu mm täällä Tampereen seudulla. Susi myös ei todellisuudessa ole uhanalainen, nyt noin 10xmäärä 1950- lukuun verrattuna. Vesikon häviäminen johtuu Amerikan vesikosta eli minkistä. Ilmeisesti myös risteytyvät?
Varpunen on korvautunut alalaji piķkuvarpusella. Lajit risteytyvät.
Uhanalaisuuslistoilla on mm. äsken länteen levinneitä kaakkoisia lajeja kuten punvarpunen.
Yleisesti ottaen Suomen linnuista 2/3 on muuttolintuja jotka viettävät pääosan ajasta muualla. Tällöin ongelmat ovat monin osin maamme ulkopuolella
Tiedän kyllä nämä listat. Kriteereistä joilla siihen pääsee olen osin eri mieltä. Ne on luotu alunperin laajemmille luonnontieteellisille alueille ei maakohtaisiksi.
Laittamallasi listalla on varsinaisia metsälajeja melko vähän. Jos katsot Lintuatlasta, niin noin puolet lajeista on yleistyneitä ja puolet vähentyneitä. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomeen on levinnyt enemmän uusia lajeja kuin hävinnyt. Sata vuotta sitten jotkut nyt yleiset lajit olisivat olleet yo luokituksen mukaan uhanalaisia. Kultasirkku on aina ollut hyvin vähälukuinen eikä ole varsinainen metsälaji. Sen sijaan viime vuosikymmeninä tänne on levinnyt taigametsän laji sinipyrstö. Katsoin jostain Erälehdestä 1980luvulta artikkelin jossa saimaan norpan oli laskettu kuolevan sukupuuttoon v. 2010 mennessä. Nyt kuitenki jo lähes yhtä paljon kuin 1950luvulla eli 400. Huuhkajan väheneminen johtuu pääosin avokaatopaikkojen ja rottien vähenemisestä.
