Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Myös nikkeliä tulee koko ajan Harjavaltaan. Ei pakotteiden piirissä. Eurooppa on metalliköyhä, vähän kaivoksia, useista kriittisistä metallista ( nikkeli, koboltti, litium, kupari, uraani, harvinaiset maametallit yms.) .
En osa sanoa tarkkaan, mutta hyvin korkea se on. Siksi mm dieselajoneuvoista syntyy mutta bensa-ajoneuvoista ei juurikaan. Löytyy googlaamalla.
Mielenkiintoinen tulokaslaji itä-Lapin metsiin levittäytynyt sinipyrstö. Ensimmäinen havainto 1949 ja nyt jo elinvoimainen, joskin pieni kanta. Taigametsien laji.
Seppo Vuokon vertailu osoittaa, että myös metsälintujen kohdalla on havaittavissa ns. Rosling-efekti. Eli ihmiset olettavat uutisten perusteella tilanteen olevan huonompi kuin se todellisuudessa on. Johtopäätökset tehty lähinnä hömötiaisen ja metsäkanalintujen perusteella.
Typpilaskeumaa tulee mm. dieselpakokaasuista, poltosta energialaitoksista. Ensin typen oksideja, jotka hapettuvat nitraateiksi. Laskeuma ei ole aivan tasaista. Erityisen suurta se on isojen valtateiden lähellä mm. Saksan Alpeilla. Aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Oman metsäni läpi kulkee valtatie, joka ilmalannoittaa metsää.
Rehevät umpeenkasvavat matalat vedet ovat kyllä olleet perinteisesti parhaita lintuvesiä. Usein seurausta järvien pinnan laskusta. Lajirunsaus suurempi kuin karuissa vesissä. Ei tietysti loputtomiin jos kasvat ihan umpeen. Tiettyjen sotkalajien kannat ovat vähentyneet, ei kuitenkaan telkän. Nokikana on vähentynyt myös. Haikarat ovat lisääntyneet ja nyt esiintyy jo kolme lajia. Samoin kurjet yleistyneet.
Erikoissairaanhoitopiirit ovat suurinpiirtein samat kuin nykyiset sotealueet paitsi Uudellamaalla joka jaetaan 5 osaan turhaan. Edelleen toimitaan maakuntarajojen yli, viiden vastuualueen/yliopistosairaalan puitteissa. Myös kallis työterveyshuolto säilyy.
Suurin osa metsäkadosta johtuu nykyisin rakentamisesta. Se poistaa hiilinielu ja varaston lopullisesti. Esimerkiksi suurnopeusrata Tampere – Helsinki vie yli 1000 ha metsää jos toteutuu. Samoin vt3 oikaisu tuhoaa paljon metsää lopullisesti.
Maailmassa on vain 15 maata 200sta, jotka ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjään. Suomi niiden joukossa muistaakseni viidentenä. Eikö tämä riitä, turha tuijotella yksittäisiä vuosia ja sektoreita liian. Vanhat siirtomaavallat, Ranska, Hollanti Englanti, Portugali, Espanja ym eivät näyttäneet olevan olevan kovin halukkaita tukemaan entisiä alusmaitaan ilmastohaitoissa.
Kyllä vähän täällä voisi pohtia asioita globaalimminkin eikä vain keskittyä Suomen moraaliposeeraukseen. Näyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy maailmassa vielä ainakin 10 vuotta. Maailman väestö kasvoi 8 miljardiin juuri, miljardi tuli vain 11 vuodessa. Ei korona vaikuttanut juuri mitenkään. Voisi olla ehkä järkevämpää, että pieni Suomi keskittyisi puhtaampien teknologioiden ja koulutuksen vientiin kehittyviin maihin. Kun Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin promille koko maailman päästöistä ja metsien osuus 0.6% maailman metsistä.
Ehkei nyt ensimmäistä kertaa ollut. 1960-luvulla jo pelkästään metsän suhteen oltiin miinuksella, kun kasvukin oli vain tasoa 60 milj co2 tonnia.