Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Fortumin kohdalla on nyt myös paljon populismia ilmassa. Fortum on pörssiyhtiö vaikka valtio siitä puolet omistaakin. Valtio ei ole sijoittanut siihen mitään sitten Imatran Voiman. Valtio on saanut vuosittain osinkoja 500 miljoonaa, jotka saattavat sitten ensi vuonna jäädä saamatta. Nyt Saksan Valtio ostanee kolmasosan Uniperista, osan myös Fortumilta. Ja sallinee kaasun hinnan noston. Fortumin lainaama/takaama 8 mrd on pikkusumma Uniperin taseessa, joka oli muistaakseni noin 165 mrd euroa. Ongelma on tietysti aina siinä kun pienempi yritys ostaa isomman.
Näissä lajikato jutuissa on aina se ongelma, että mihin verrataan. Lähtökohdaksi on kai otettu esiteollinen 1700-luku, josta tutkittua tietoa ainakin Suomen osalta ei ole. Lintulajien lukumäärä on kyllä käsitykseni mukaan lisääntynyt Suomessa viimeisen 100 vuoden aikana. Sadan vuoden takaa on jo jotain tietoa. Toki monet lajit taantuneet, osa syklisesti, yllättävän moni laji levinnyt Suomeen viimeisen 150 vuoden aikana. Esim lehtopöllö, naurulokki ja töyhtöhyyppä ”tulokkaita”.
Ps. Lintuja seúraavat, laittakaa tietoja/havaintoja Lintuatlakseen, jos aikaa riittää. Itse laitoin parilta alueelta.
EU todella ottaa liian helpolla uusia jäseniä esim. Bulgaria ja Romania eivät täysin täyttäneet kriteereitä. Samoin Turkin jäsenyysneuvottelut oli kummallinen yritys. Tilanne on kai nähtävä jonkinlaisena valtataisteluna Venäjän kanssa.
Ei taida hänkään kovin hyvä johtaja olla, oligarkki, joka myi Venäjän öljylähteitä.ulkomaalaisille.
Kyllä Saksassa näkee pyökki kuusi sekametsiä. Pyökki ikäänkuin vastaa leppää verrattuna Suomen metsiin.
Uniperin ongelma näyttää olevan se ettei saa tarpeeksi kaasua Venäjältä, vain 40% luvatusta. Joutuu ostamaan muualta huomattavasti kalliimmalla. Venäjä väittää kyseessä olevan huoltotyöt putkessa yms, mutta ehkä on kyse Venäjän kiukuttelusta siitä, ettei Nordstream 2 putkea otettu käyttöön.
Ei ennenkään pakotettu avohakkuisiin eikä edes hakkaamaan metsää ollenkaan. Aina voi tehdä harvennushakkuita tai kuten isäni teki, siemenpuuhakkuota.
Ylen jutun kaaviokuvassa ja oletuksissa oli monikin asia pielessä. Ensinnäkin jaksollisessa kasvatuksessa oli vain mukana ensiharvennus 38 vuoden kohdalla eikä mitään muuta hakkuuta 48 vuoden tarkastelujaksolla. Sen sijaan jk-mallissa oli hakkuut 15 vuoden välein ja päätehakkuun kantohinnoilla. Myös metsänhoitokulut olivat yläkantissa. Myös korkokorolle laskelmaa ei ollut mukana.
Saksan energiapolitiikka näyttää pahasti epäonnistuneen, julistettu energiahätätila. Kivihiilen käyttöä aiotaan taas lisätä, mutta toimivat ydinvoimalat suljettiin ennen aikojaan. Maakaasua ei saada tarpeeksi Venäjältä ja hinta noussut roimasti. Ilmeisesti Saksan valtio joutuu kansallistamaan Uniperin, joka muuten ajautuisi konkurssiin. Sinne menivät myös Fortumin rahat.
Nyt on vaan niin, että uhanalaiseksi luokitellaan myös sellaisia lintulajeja jotka ovat vasta leviämässä Suomeen. Niiden vähäistä lukumäärää on käytetty kriteerinä. Uhanalaisuusluokiyusta ei ole alunperin suunniteltu maakohtaiseksi
Jostain syystä sitä on alettu Suomessa käyttää maakohtaisena, joskus jopa maakuntakohtaisena.