Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kun katsoo Google Earthin avulla Arkangelin lähistön metsiä huomaa niissä kovasti suoria viivoja ja aukeita. Ilmeisesti ojitettuja soita ? Metsissä on muutenkin paljon ojia, joissakin kohdin kummallista ruutukaavaa metsissä, Ei sellaista tilkkutäkkiä kuin Suomessa. Venäjällähän tehdään ojia kangasmaille ja harjuillekin metsäpalojen leviämisen estämiseksi.
Kyllähän näitä elektroniikkakomponenttitehtaita oli Suomessa paljon vielä 20 vuotta sitten. Tampereen seudullakin Kyröskoskella Kyrel työllisti noin 1000 henkeä, myytiin sitten amerikkalaisille (Flextronics), jotka lopettivat tehtaan. Samoin kuka muistaa Elcoteqin, konkurssiin meni myös se. Eivät tämän tyyppiset tehtaat oikein taida kannattaa Euroopassa, työvoimakustannukset liian suuria. Aikanaan kännykkä maksoi suurin piirtein kuukausipalkan verran nyt hyvän saa jo 150 eurolla. Lähes kaikki komponentit ja sirut tulevat Kiinasta, Taiwanista, Thaimaasta yms. Ainoa joka on jäljellä taitaa olla Aspocomp ja senkin tuotanto lienee pääosin Kaakkois-Aasiassa.
AK: ”Meillä on vain pieni kaistale Lounais-Suomessa, jossa tällaisia jaloja lehtipuita, kuten tammea, saarnia, vaahteraa ja lehmusta kasvaa. Ne voisivat tänäkin päivänä kasvaa huomattavasti pohjoisempana, mutta niiden mahdollisuudet on surkastettu”
Kyllä tammi leviää rehevillä mailla pohjoiseen jatkuvasti. Rajan luontaiselle alueelle voisi jo vetää Lappeenranta- Tampere-Pori linjalle. Itselläni se on metsässäni 4. yleisin puulaji, jopa enemmän kuin mäntyä paikoitellen.
Korholan puheet puumääristä ovat puppua, koska hän ei huomaa, että koko Venäjän metsissä on puuta keskimäärin vähemmän kuin Suomessa, vaikka niistä on 90% metsänkäytön ulkopuolella. Ei myöskään tunnu tietävän, että loppuvaiheen talousmetsistä löytyvät ne suurimmat kuutiomäärät ad 600 m3/ha. Johtuneeko Korholan metsätietouden taso siitä, että hän on koulutukseltaan maantietelijä alunperin.
Länsirannikolla ja Pohjanmaalla ne tuulimyllyt pääosin ovatkin ja kovasti on lisää tulossa. Suurin tihentymä lienee Kemi-Oulu välillä. Etelärannikolla ei taida juuri olla tuulivoimaloita. Parhaiten tuulivoimalat sopivat mielestäni teollisuusalueille, kuten esimerkiksi Uudessakaupungissa on tehty.
Tässä noin 2015 tietoa Luoteis-Venäjän metsistä. On myös pari venäläistä tieteellistä artikkelia siitä, ovatko Venäjän metsät hiilinielu. Niiden mukaan näyttävät vielä niukasti olevan, mutta nielu pienentynyt.
Laskemalla saa seuraavat puumäärät/ha.
Venäjän federaatio 93 m3/ha (koko valtio)
Karjalan alue 103 m3/ha
Arkangelin alue 116 m3/ha
Ikäluokkajakauma eroaa myös Suomen metsistä. Yli-ikäisiä/kypsiä metsiä on noin 50% ja taimikoita noin 20%. Välissä olevia 02 ja 03 metsiä vähän.
