Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Venäjän metsät kiinnostavat vielä. Tässä hyvä, tosin 20 vuotta vanha, artikkeli asiasta (Kohlström ym, 2000). Venäjän metsävarat ovat häkellyttävän suuret, mutta niitä hyödynnetään hyvin vähän. Lähinnä Euroopan puolella. Metsät on jaettu kolmeen luokkaan ja isojen kaupunkien ympärillä on laajat virkistysmetsävyöhykkeet. EU:n 30% tavoite olisi todella helppo toteuttaa Venäjällä. Puumäärät m3/ha ovat Suomen tasoa, suurimmat ne ovat Novgorodin alueella eli noin 170 m3/ha. Tämä on samaa tasoa kuin Kanta-Hämeessä (173 m3/ha). Lapissa, jossa eniten suojeltuja metsiä on puuta keskimäärin vain 76 m3/ha. Eli hieman harhaanjohtavia olivat Atte Korholan vertailut.
Artikkeli (Kohlström ym., Metsätieteen Aikakauskirjasta 3/2000) löytyy pdf:nä, esim. Googlen hakusanalla Venäjän metsävarat
Kyllä itseisarvona pidettäviä asioitakin on joskus hyvä kyseenalaistaa ja miettiä.
Laitoin tuonne toiseen ketjuun linkin Venäjän metsistä. Atte Korhola väitti aiemmin, että Arkangelin alueen metsissä on hehtaarilla puuta 2x Suomen metsien määrä (hiilivarasto). Kun katsoo Luken melko tuoretta julkaisua Luoteis-Venäjän metsistä, niin huomaa ettei näin ole. Metsän vuosikasvu (hiilinielu) on lisäksi vain alle kolmasosa Suomen vastaavasta. Mitähän metsää Korholalle on näytetty ?
Tässä hyvää tilastotietoa Venäjän metsistä ja vertailua Suomeen. Tästä huomaa, että Atte Korhola levittää virheellistä tietoa tai ainakin harrastaa ”kirsikanpoimintaa” verratessaan Arkangelin alueen metsiä ja Suomen metsiä. Pinta-ala (Arkangelin alue ) suurin piirtein sama kuin Suomen metsäalan, ja puumäärää m3/ha myös samaa tasoa. Kasvu kuitenkin alle 1/3 Suomen metsien kasvusta. Hän vertaa koko Suomen metsiä ilmeisesti johonkin hänelle ilmoitettuun metsälöön. Suomenkin talousmetsistä voi löytyä puuta 600 m3/ha. Olen itsekin tällaisen nähnyt.
//www.luke.fi/bsrforest/wp-content/uploads/sites/40/2019/09/metsavarat.pdf
(Luoteis-Venäjän metsävarat)
Aina löytyy ryhmä tutkijoita ja heitä mielellään ylitulkìtsevia toimittajia. Ilmastonmuutos on tietysti merkittävä ja tosissaan otettava ongelma. Mutta mieluimmin luottaisin Petteri Taalakseen, IPPCn raporttiin ja katsoisin eri ennusteiden todennäköisyyttä. Joka tapauksessa ihmisen kyky selvitä ilmaston ja sään muutoksista on tänä päivänä olennaisesti parempi kuin kylmällä 1800-luvulla, jolloin kylmät ja kuivat kesät aiheuttivat nälänhätää.
Suomen eläkejärjestelmä perustuu erillisiin eläkevakuutusyhtiöihin, joita hallinnoivat työmarkkinajärjestöt ja valtio. Poikkeuksellista maailmassa. Sijoituspolitiikka on tähän asti ollut hyvin varovaista. Sijoittamalla osakeindeksiin olisi saanut paljon paremman mutta vaihtelevamman tuoton. Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia ja italialaisia selvästi köyhempiä. Suurin sijoitus yleensä oma asunto.
Pyökin leviäminen edellyttää korkeampaa , noin 8 asteen keskilämpötilaa. Ruotsissa pohjoisraja jossakin Tukholman eteläpuolella. Norjassa on pieni erillinen esiintymä Bergenin seudulla, jossa sataa 4x niinpaljon kuin Suomessa ja keskilämpötila noin 8 astetta.
On tutkittu myös Lapin koivuja viemällä niitä huomattavasti lämpimämpään ja etelämmäksi. Hyvin menestyivät. Yksi koe tehtiin muistaakseni Kanadassa
”Näin, jos ilmaston vaikutus rajoittuisi lämpötilan nousuun. Mutta koska kyse on valtavasta kokonaisuudesta, jossa eri osa-alueet ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, ei tässä verkostossa voi muuttaa vain yhtä tekijää ilman, että se vaikuttaa muihin. Ja koska kukaan ei tiedä, miten tämä kokonaisuus muuttuu, on huikeaa lukea näin yksinkertaistavia kommentteja.”
Laitoin tämän kommentin siksi, että usein näkee oletettavan että meille leviää keski-Euroopan tammi-pyökkimetsät. Todellakin lämpötila on vain yksi tekijä. Valaistusolosuhteet eivät muutu juuri ollenkaan, eikä maaperä muutu kalkkipitoiseksi. Eniten hyötyvvä puulaji on erään aiemman tutkimuksen mukaan rauduskoivu. Ja ehkä myös metsälehmus alkaa tuottaa itäviä siemeniä joka vuosi toisin kuin ennen. Tukholman seutu on hyvä vertailukohde sikäli, että siellä valaistusolosuhteet/vuodenajat ovat melko samankaltaiset kuin etelä-Suomessa.
