Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jk:sta ei ole lainkaan hyötyä myöskään energian tuotannossa. 30% lämmöstä ja sähköstä kovilla pakkasilla tuotetaan puulla tai jalostuksen myötä kertyvillä sivuvirroilla. Jk- tilalta ei kerätä kantoja eikä latvusmassaa. Tuskin muutakaan energiapuuta. Paikallinen menetelmää käyttävä alan guru ei löydä enää metsästään polttopuita edes omaan käyttöön.
Mainosten mukaan tuotetun kuitupuunkin määrä on vähäinen. Energiaa sitävastoin peitteisen metsän korjuuoperaatiot kuluttavat runsaasti enemmän tuotettua puukuutiota kohden verrattuna jaksottaisen metsän käsittelyn energian kulutukseen. Keräilyssä ja vehkeiden siirtelyssä työmaalta toiselle energiaa kuluu tuplasti ,kun on käsiteltävä kaksinkertainen määrä pinta-alaa , jotta päästään jaksottaisen keskivertoleimikon puumääriin.
Eli Jatkuva kasvatus vie kansakuntaa kovaa vauhtia kohti vilua ja nälkää . Tämäkö on näiden muutamien pelkkää omaa napaansa tuijottavien haihattelijoiden tavoite?
Jk-uskovaisille ei näytä käyvän mielessä ,mitä tapahtuu ,jos jk yleistyy. Teollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät . Puuraaka-aine hankitaan kuitenkin sieltä ,mistä edullisimmin saadaan. Tämä tarkoittaa tuotantolaitosten siirtymistä muihin maihin.
Jk-väki matkustaa tälläkin hetkellä jaksottaisen puuntuotannon siivellä. Siirtymällä jaksottaiseen kasvatukseen on puuston määrä saatu kaksinkertaistettua. Samalla maastamme on tehty kiinnostava investointikohde metsäteollisuudelle. Kylmä tosiasia on , että lisääntyvät haasteet toimintaympäristössä karkottavat teollisuutta paremmille apajille. Sen jälkeen on mahdotonta elvistellä korkeilla tuottoprosenteilla ,kun kysyntä tippuu nollaan. Ensimmäisiä nollakerholaisia tulevat olemaan ne, jotka ovat hirttäytyneet jatkuvan kasvatuksen uskontoon. Tähänkin asti jk-puskat ovat saaneet huojua rauhassa siinä vaiheessa ,kun puuhun kohdistuva kysyntä vähänkin hiljenee. Ilmeisesti jotkut haluavat siitä pysyvän olotilan ja sahaavat omaa oksaansa vaatimalla mahdottomia ja sekoittamalla keskustelua totuuden vastaisilla mielipiteillä.
Tuli mieleen tuosta haaveeksi jääneestä sellutehtaasta ,että vakoiliko Kiina tehtaan tekniikan suunnitteluvaiheessa, vetäytyi hankkeesta viime metreillä ja rakensi laitteet saamillaan piirustuksilla Kiinaan? Samalla se söi Suomen kilpailukykyä aiheuttamalla kuluja ilman tulosta.
Liian ”lupaaviin ” hankkeisiin Kiinan kanssa yhteistyössä on syytä suhtautua hyvin kriittisesti.
Täällä 30 senttiä teräsjäätä. Varmistettu paikalliselta järveltä kairauksin jokisuita ja virtapaikkoja myöten . Kairausten oheistutteina tuli saaliiksi ämpärillinen ruokakaloja. Vähän päivässä ,mutta paljon viikossa-tahtiin .Toki kannattaa ottaa selvää ,kantaako jää ennen ,kun lähtee jäälle nautiskelemaan vapaasta menosta. Eipä ole vuosiin ollut tällaista herkkua tarjolla.
Täydennetään kulttuuripläjäystä vähän liikunnallakin. Suomen järvet tarjoavat tällä hetkellä mainiot olosuhteet jäällä liikkumiseen. Potkuri on kova sana peilikirkkaalla jäällä . Nyt , kun jään pinta on hieman nihkeää ja päällä puoli senttiä lunta ,polkupyöräily tuo mukavaa vaihtelua liikkumiseen. Meno on vaivatonta ja maisemat vaihtuvat vilkkaasti. Vähemmän liikkuneille suosittelen nastarenkaita ja nastakenkiä. Kokeneemmat pärjäävät ilmankin.
Eilen ja tänään tuli mukavasti kilometrejä ja raitista ilmaa pyörän selässä. Järven jää houkuttelee enemmän , kun jäiset ladut. Lisää lunta odotellessa antaa rattaiden rallattaa.
…kokeneelle sen verran ,että millin alamittaan päätynyt pölli rekisteröityy automaattisesti kuituun. Ei ole muita vaihtoehtoja. Järjestelmä ei hyväksy alamittoja.
Rungosta saatetaan katkaista jokin erityisen arvokas rungonosa(=file), jonka arvon vain ostaja tietää. Tämä puolestaan muuttaa jakoperusteita muun rungon osalta.
Ostajan tavoite on saada rungolle mahdollisimman suuri jalostusarvo . Siihen tarpeeseen katkonnan optimointi on kehitetty. Optimointi parantaa pitkässä juoksussa myös kykyä maksaa puista enemmän, kun puut katkotaan asiakkaiden toiveiden mukaisella tavalla.
Oma lukunsa on vielä rungossa oksien peitossa piilottelevat tekniset viat ,jotka saattavat pahimmillaan johtaa koko rungon päätymisen kuitupölleiksi. Näin tapahtuu ,kun mutkia ja poikaoksia esiintyy ”sopivasti” koko rungon mitalla.
Valitettavasti metsänomistajalle tarjotaan tietyltä taholta vain mittoihin perustuvaa valvontaa. Myös laatuvaatimukset vaikuttavat saantoon. Siitä osiosta ollaan visusti vaiti . Kaiken epäkurantinkin pitäisi olla tukkia . Kauanko teollisuus pysyy hengissä , jos sekin toimittaa asiakkaalle tavaraa ,joka ei täytä asiakkaan asettamia ehtoja.
Siirrytään viimeinkin runkokauppaan. Tuolloin ei tarvitse murehtia liian vaikeita asioita. Riittää ,kun osataan arvioida puumäärät oikein. Arvioissakin on usein helposti kymmenien prosenttien ero arvion ja toteutuman välillä. Joskus jopa 50% suuntaan tai toiseen.
…puita monelle ostajalle.. jopa samasta rungosta!
Jokaisella ostajalla on omat mitta -ja laatuvaatimuksensa. Mäntyleimikosta saattaa lähteä pylväitä, oksattomia tyvitukkeja , kuivaoksaisia väitukkeja, terveoksaisia tukkeja, pikkutukkeja , kuituja ja lahoa. Joillakin asiakkailla voi olla käytössä vain yksi tai kaksi mittaa ja läpimittarajoitukset niille. Tätä yhtälöä on kenenkään mahdotonta ratkaista ennen ,kun puut ovat pinossa. Esimerkiksi tuijotettaessa kuitukasassa olevaa paksuhkoa pölliä ei monellekaan tule mieleen , että se on ollut pylväspöllin jatkona. Laitettu 20 sentistä poikki pylvään latvaehdon mukaisesti. Lopusta ei sitten voimakkaan kapenemisen vuoksi tulekaan tukkipölliä vaan paksu kuitu.
Samaan lopputulokseen päädytään joskus tyvekkäissä ja rungoltaan lyhyissä metsissä. Tyvestä napataan tyviehdon takia sorvipölli , jonka kohdalla on käytössä vain yksi pituus. Sitten jääkin käyttöön tukkiläpimittan täyttävää osaa ainoastaan yhden tukin verran ja pitkä pätkä tukkivahvuutta päätyy väkisin kuitukasaan, kun materiaali ei riitä kahteen tukkiin.
Pienemmissä puustoissa haasteita aiheuttaa tilanne ,jossa rungosta saadaan yksi tukkipölli ,mutta ei ihan kahta.
Käytännössä näitä edellä mainittuja asioita ei voi käytännössä tietää ennakkoon. Monesti on kyse millimetreistä. Pituudeltaan lyhimmästä tukkipöllistä tuleekin kuitupölli ,jos latvaläpimitta lipsahtaa millinkin kuituläpimitan puolelle. Edellisen tukin jatkaminen ja katkaiseminen paksummalta kohtaa olisi antanut paremman tuloksen. Silloinkin olisi ihmetelty paksuhkoa kuitupölliä.
Jos joku taho kehuu tietävänsä ,mikä firma katkoo puut parhaiten , puhuu kyllä vahvasti totuutta vastaan. Jälkikäteen on helppo viisastella ,mutta onnistuneen ennusteen tekeminen on paljon haastavampaa varsinkin ,kun se tehdään leimikoa näkemättä toimistopöydän ääressä.
Älä nyt sotke niitä hirviä kaikkialle. Nyt keskustellaan siitä ,miksi nuorten metsien latvukset ovat alkaneet supistua liikaa. Tämä johtuu lähes pelkästään siitä ,että taimikko ja nuori metsä on kasvanut jossakin vaiheessa liian tiheässä. Valitettavan monessa tapauksessa riukuuntuminen on alkanut jo taimivaiheessa. Tuoreimmat päivitykset taimikonhoito-ohjeisin ovat tuomassa parannusta asiaan. Hoitotoimet mieluummin etunojassa ,kun takakenossa.
