Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Itämaan ihme kertoi oleellisia seikkoja. Kysynpä lisäksi ,mistä löydät riittävän kokeneen pienkonekuskin?Liukenee nopeasti isompien vehkeiden puikkoihin ,jos homma sujuu vähänkin. Näin kävi minullekin.
Laitanpa kevennykseksi luettelon niistä metsätyökoneista ,joilla olen elantoni hankkinut:
moottirisaha ×5 , raivaussaha ×3 , takapotku traktori+ lovipankko ja reki×2 , moottorikelkka ( omistamiani)
nelikkotraktori+metsäperävaunu×3, nelikkotraltori+prosessori×3 , pienmetsäkone hakkuu-ja ajovarustuksella×2 , ajokoneesta rakennettu moto ×1
Kouraharvesterit:
Lokomo 990 ×3 , Timberjack 870 ×2, Timberjack 1070 , Timberjack 1270×5 , Ponsse Fox×2.
En todellakaan vanno pienkoneiden nimiin tällä kokemuksella.(vuodesta1978).Harrastuksia tosin voi olla – kalliitakin. Pienet metsäkoneet ovat harrastus kalleimmasta päästä.
Itse käytin puimurista vapautunutta pääomaa salaojituksiin ja peltojen reunojen raivauksiin. Isompi traktorikin ilmestyi vanhan pienen kolmipyttyisen kaveriksi. Näillä toimilla varmistettiin kevättöiden sujuminen ajoissa ja ripeästi. Viljan kypsymistä ei tarvinnut odotella syyssateiden tuloon saakka, kun jyvät oli saatu ajoissa maanpoveen. Puintien ajoitukselle jäi reilusti pelivaraa. Kahden talon puinnit eivät muodostuneet ongelmaksi. Korttakaan ei jäänyt talven alle , kun tehokkaampi puimuri tuli käyttöön.
Metsähommissa vähän sama juttu. Mo:n rajallinen aika kannattaa käyttää taimikoiden hoitamiseen ja uuden kasvun turvaamiseen. Ne hommat eivät pienillä metsäkoneilla onnistu. Niihin tosin voi joutua turvautumaan – mikäli ko värkkejä edes on tarjolla – jos alussa mainitut hommat jäävät tekemättä. Jos hoitorästejä ei ole , hakkuutyöt voidaan toteuttaa keskiraskailla yleiskoneilla puuston järeydestä riippumatta kaikki samalla kertaa. Tällöin saadaan houkuttelevampi ja isompi kokonaisuus ,jolle voi perustellusti vaatia parempaa kantohinta. Ruostuvat metsävehkeet takapihalla ja hoitamaton metsä sen takana eivät herätä kovinkaan suuria intohimoja puunostajien keskuudessa. Kantohinnat katsellaan taulukon pienimmästä päästä.
Visan viestistä 7:42 tuli mieleeni ,että 70-luvun puolivälissä maatalousoppilaitoksissa kiinnitettiin erityistä huomiota tarpeettomiin tai ylimitoitettuihin konehankintoihin ja tarjottiin yhteistoimintaa lääkkeeksi tehokkaamman kaluston hankkimiseksi. Sain tuolloin aika tehokkaan ”rokotuksen” konekauppiaiden lähentelyyrityksiä vastaan. Jos oli tarvetta hankkia arvokkaampia koneita , kokoonnuttiin kylällä pohtimaan yhteishankinnan mahdollisuuksia. Se toimi. Voitiin hankkia tehokkaammat välineet ja taattiin niille riittävä käyttöaste.
Visa mainitsi puimurin. Isänikin oli hankkinut pienen sellaisen 20ha:n viljelyksille. Minä myin pikkupuimurin kiireesti pois ja ostin jotakin tarpeelliseempaa siinä vaiheessa,kun naapuriin ilmestyi huomattavasti tehokkaampi puimuri ,jolla puinnit sujuivat paljon nopeammin. Välillä naapuri teki puintityöt ja välillä hoitelin hommat omatoimisesti naapurin puimurilla. Molemmat hyötyivät ratkaisusta.
Elämä on opettanut sen ,että pienet ja tehottomat laitteet eivät ole ratkaisu metsän sadon korjuussa. Rahansa niiden avulla voi toki menettää ,mutta hankinnasta on varsin harvoin todellista hyötyä. Pelkän egon pönkittäminen kone hankkimalla tulee kalliiksi.
Pienellä kalustolla tuusattaessa voi tärkeämpää työtä jäädä tekemättä ja kaluston hankinnasta muodostuu vain monitahoista haittaa.
Työn toteuttamiseen tarvitaan myös osaamista. Osaaminen ei välttämättä ehdi kehittyä ,kun toiminta on sattumanvaraista. Pahimmillaan kalusto jää seisomaan turhan pantiksi ,kun huomataan ,että työ ei alakaan sujua. Muuan traktorimies tuumasi kerran kuormaimen käyttöä opetellessaan parin viikon jälkeen ,että kuorma syntyisi nopeammin käsipelissä. Vähitellen metsäyhdistelmä jäikin liiterin taakse ruostumaan.
Vertailun vuoksi on todettava ,että käyttämäni moto toimi kahdessa vuorossa ja vähintään yhdessä lähes koko vuoden. Joulun tienoolla seisoi viikon ja kelirikkoaikaan kaksi. Pikkuhimmeleillä käyttöaste on käänteinen edellä kerrottuun verrattuna. Järkevä hankinta???
Osa Mhy:n toimintaa on myös energiapuubisnes. Välillä tulee mieleen halutaanko jossakin edistää enemmän ko bisnestä ,kun sitä , että isäntä tekisi parhaan ratkaisun metsänsä hoitotoimenpiteiden suhteen. Esimerkkinä voin mainita mhy:n metsäasiantuntijan lausunnon ,jossa hän kehottaa isäntää viivyttämään taimikonhoitoa ,jotta sieltä voidaan myöhemmin korjata energiapuuta ja saada sen seurauksena enemmän tukia. Valitettavasti tässä tapauksessa toimenpiteestä hyötyy enemmän mhy isäntään verrattuna ,jonka metsä menee huonoon kuntoon saamansa neuvon seurauksena. Mhy puolestaan parantaa työllisyyttään tukien avulla ja hankkimalla työnjohtokorvausta energiapuusavotoinnin puolelta. Tuleekin mieleen ,valvotaanko mo:n etuja oikeasti toimimalla edellä kuvatulla tavalla. Riukumetsiä, joista karttuu niukasti tukkia, saadaan kyseisellä menetelmällä ainakin aikaiseksi…..No sitten päästäänkin ihmettelemään huonoa katkontaa ,kun huonosti hoidetun metsän laihat puut kelpaavat vain kuitufirmoille. Sahafirmoja puolestaan kehutaan paremmasta katkonnasta ,vaikka ne käytännössä kuorivat kerman päältä ottamalla haltuun parhaat leimikot. Luopuvat suosiolla kuituvaltaisista ,joissa tukkiosuus jää luonnostaan pieneksi.
Hakkuutähteiden keräilystä sen verran ,että kerääminen voi olla ongelmallista kovalla pakkasella toteutuneen hakkuun jäljiltä. Puolet oksista katkeaa jo sinä vaiheessa ,kun puu iskeytyy kaatuessaan maahan ja lähes kaikki ennen ,kun ne ehtivät kouran karsintaterille asti. Kassalle puiminen noissa olosuhteissa on mahdoton rasti eikä sitä näin ollen voida vaatia tekemään.
Toinen haaste on pehmeä maaperä. Painumisen estämiseksi joudutaan joskus siirtämään paljonkin hakkuutähteitä ajourille. Loppujen keräily ei sitten välttämättä olekaan enää taloudellisesti järkevää. Näin varsinkaan silloin, jos kuvio on pieni tai sijaitsee kaukana kaukokuljetukseen käytettävästä tiestä.
Kaksi asiaa on herättänyt lähiaikoina paljon keskustelua. Kaapelirikot ja Sanna Mariiniin kohdistunut häirintä. Yhteisenä nimittäjänä tapauksilla on sijoittuminen joulun tienoille. Onko kenellekään tullut mieleen ,että tapauksilla voisi olla muutakin yhteistä ,kun ajankohta? Onko epämääräisen taustan omaavalle laittomasti maassa asuvalle ulkomaalaiselle annettu entiseen pääministeriin kohdistuva häirintätehtävä jostain rajojemme ulkopuolelta? Ko taho on halunnut toivottaa hyvää joulua omalla tavallaan tavoitteena saada entinen ja nykyinen valtion johto hikoilemaan herkällä hetkellä. …..Entisen presidentin sanoin:” Saamme varautua kaikenlaiseen kiusantekoon….”
Matriisit ovat vain jalostuksen tarpeita varten. Tukkeja viedään eri osoitteisiin samaltakin leimikolta. Näitä koskeva mittaustieto on ainoastaan leimikon ostaneen yrityksen ja katkottua tavaraa käyttävien yritysten kahdenvälistä tietoa. Siksi matriiseja ei julkaista muille.
Yhdestä rungosta voi päätyä tukkipölkkyjä jopa kolmelle eri sahalle . Näillä on keskenään erilaiset mitta-ja laatuvaatimukset ja vaihteleva määrä mittoja käytössä.
Esimerkki:
Tyvestä tehdään sorvitukki ,jolla voi olla 1-2 pituutta ja minimiläpimitta esim 25cm . Seuraava pökky on välitukki ,joka on läpimitaltaan pienempi ,kun sorvi ja sillä niin ikään voi olla vain kaksi pituutta. Lopusta valmistetaan terveoksainen latvatukki ,joka päätyy minimiläpimittaan ,mikäli pituusvaihtoehtoja on riittävästi. Harvennuksilla vaihtoehtoja on vähemmän ,aukoilla enemmän.
Koneen tietokone tekee kullekin rungolle edullisimman jakoennusteen ,jolla pyritään mahdollisimman suureen jalostusarvoon ko rungon kohdalla. Koneen kuljettaja alentaa jalostusarvoa ,mikäli puuttuu tarpeettomasti katkontaehdotuksiin. Tietokone laskee, ei tunteile.
Ihmettelen edelleen ,että katkonnasta riittää ihmettelemistä vaikka tavaralajiperusteinen tietokoneella tehty katkonnan optimointi on ollut käytössä jo1990- luvulta alkaen. Tällä on ohjattu katkomaan rungot niin ,että saavutetaan paras mahdollinen jalostushyöty rungolle ja hävikki on mahdollisimman vähäinen. Näiden toteutuminen parantaa mahdollisuuksia maksaa puusta enemmän. Kaikenlainen puoskarointi puolestaan vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.
