Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Täysimääräinen tukien hyödyntäminen ei takaa parasta mahdollista lopputulosta ,mutta on toki parempi ,että työt on tehty vaikkakin vähän myöhässä.
Visa on tehnyt jälkipolvelleen hyvän pohjatyön raivaamalla tilukset kuntoon. Perillisiä on kuitenkin syytä valistaa, että tarttuvat ajoissa uudelleen raivaussahan kahvoihin, koska viivyttely aiheuttaa vain lisää työtä. Tukia ja uutta energiabuumia odotellessa saattaa hyvä alku mennä pilalle. Tuet loppuvat ja lämmön aikaansaamiseen käytetään jatkossa entistä vähemmän puuta.
Energiapuun kaupat jumissa ja kuitupuun hinta laskee. Syynä lauha talvi (myös tulevaisuudessa?) ja puuta korvaavat järjestelmät lämmitysmuodoissa. Tulevat tarpeet on korvattavissa teollisuuden sivuvirroilla. Onko Visa valmistautunut tilanteen muuttumiseen energiapuurintamalla? Giljotiinit ovat taas jäämässä ruostumaan liitereden taakse .
Miettikääpä sitä ,kuinka paljon Euroopan taloudellista toimintaa rapauttavaa disinformaatiota syötetään ilmastoteeman alla. Venäjä käy kulutussotaa Eurooppaa vastaan kaikkialla ,missä se vain on mahdollista. Ilmasto on erittäin hyödyllinen teema aiheuttaa eripuraa ja haittaa kaikelle toiminnalle. Teollisuuden alas ajaminen tarkoittaa vähemmän tuloja ja sen seurauksena vähemmän tukea Venäjän mielivallan kohteille. Haluammeko vahvistaa toimillamme brutaalia Venäjää? Uhka on välitön.
Hoidetaan ensin tuo Venäjä-ongelma ja ruvetaan miettimään ilmastotoimia vasta sen jälkeen. Jos Venäjä voittaa ,kaikki tähän asti tehtyjen ilmastotoimien tulokset haihtuvat taivaan tuuliin. Oma maa ja Eurooppa ensin! Toinen vaihtoehto on venäläistyylinen ”ennallistaminen”. Ei jätetä kiveä kiven päälle.
Visa naureskellee, kuin Rytsölät aikoinaan. Seurauksista viis ,kunhan saadaan kupattua tuet omiin liiveihin.
Toistan vielä ,että hiilinielun hiipuminen johtuu pääosin omistajiensa nihkeästä suhtautumisesta taimikoiden hoitamiseen ja puuston oikea-aikaiseen kasvun turvaamiseen. Täälläkin palstalla moni on kommentoinut ,että kuka niitä taimikoita nyt hoitamaan , kun se on niin kallista. Jätetään hoitamatta tarpeeksi pitkäksi aikaa, toiset hoitavat homman ja toimenpiteestä saa vielä rahaakin. Se ,että harvennuskohteet jäävät alitiheiksi riukuuntumisen takia ja tulot myöhemmin laihoiksi, ei tunnu tulevan lyhytkatseisten metsänomistajien mieleen lainkaan. Kun hiilensidontakin kärsii ja siitä uhataan sakottaa , ei näytä sekään herättävän todellisuuteen. Viimeinen niitti tulee olemaan eu:n päätös asettaa puun polttaminen verolle. Siinä tilanteessa ei Visaakaan naurata.
Minä pystyn esittelemään varmasti hehtaareissa moninkertaisen määrän metsäpalstoja ,joissa energiapuuhakkuu on ollut huono vaihtoehto ( oikea-aikaiseen raivaukseen verrattuna) ja lopputulos kyseenalainen. Sellaisiakin energiapuukuvioita löytyy ,jotka oli merkitty työohjelmaani harvennettaviksi reilu kymmenen vuotta energiapuuhakkuun jälkeen. Valitettavasti ei ollut mitä harventaa. Palsta oli jo päätehakkuutiheydessä. Samaan tulokseen päädyttiin niiden ensiharvennusten kohdalla ,jotka oli alunperin pitänyt korjata energiapuuhakkuulla , mutta ko toimenpide oli jäänyt syystä tai toisesta tekemättä. Ei paljon naurattanut yrittää harventaa pahasti riukuuntunutta puustoa kasvukuntoon. 2/3 osaa runkoluvusta oli jo kaadettu ennakkoraivauksessa ja lopuista olisi pitänyt taikoa täystiheä metsä. Piti kuitenkin harventaa, kun oli raivattu…..eräässä kohteessa 10 hehtaaria 40-litraista latvatonta keppimetsää.
Nämä tapaukset olivat juuri niitä , joiden kohdalla oli luovuttu taimikonhoidoista ja yritettiin korvata ko toimet tekemällä energiapuuharvennus. Näinhän vuosituhannen vaihteen energiapuuhuumassa neuvottiin tekemään. Nyt ihmetellään , miksi puiden kasvu on taantunut. Näin on käynyt ,kun riukuuntuminsen seurauksena kasvatuskelpoisia runkoja on liian vähän.
On syytä huomata ,että Visa ei ole tehnyt päätehakkuuta vielä yhteenkään sellaiseen kuvioon ,jossa nuori metsä on kunnostettu energiapuuta korjaten. Hyvät tulokset toteutuneissa päätehakkuissa perustuvat niiden palstojen onnistumisiin ,joiden varhaishoito tehtiin aikanaan vakkuustalletusten turvin ja omalla rahalla. Rahoja ei saanut ,jos hoitohommat jäivät tekemättä. Tarkkana miehenä Visa hoiti hommat tuolloin ajallaan. Kun vakuustalletuksista luovuttiin ja laiminlyönneistä alettiin maksaa kemeratukea, raha ratkaisi metsänhoidon keinot ja ajankohdan . Biologia ei niinkään.
Nyt energiapuuhakkuu on ollut monien kohdalla jopa ainoa metsään kohdistunut ”hoitomuoto” istuttamisen jälkeen ja joidenkin kohdalla sekin on jäänyt toteutumatta ,kun varsinkaan pienialaisille energiapuukohteille ei ole ollut kysyntää. Kysyntä on syntynyt vasta ,kun korjuu on voitu toteuttaa järeämmän puuston hakkuun yhteydessä. Nuori metsä on ollut tuolloin jo pilalla. Niukasti latvusta, puilla heikot juuret ja vähän kasvatuskelpoista materiaalia. Huono homma hiilensidonnan suhteen ,jota nyt huuli pyöreänä ihmetellään.
Jos metsiä käsitellään edellä kuvatulla tavalla energiapuukorjuuseen nojautuen , ei tarvitse ihmetellä ,miksi metsiemme kasvu on taantunut. Yleisesti energiapuukohteiden puuston latvus on jo supistunut liikaa ja kelvollisten kasvatettavien puiden määrä jäänyt liian alhaiseksi hakkuun jälkeen tämän seurauksena.
