Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Yksi seikka unohtui. Se haapavesakko. Sen vaikutuksista paikalliseen hirvitiheyteen on kyllä varoiteltu. On muodostunut talvehtimisalue ,jonne tullaan kauempaakin.
Ongelman eskaloitumisesta ei voi syyllistää metsästäjiä. Itseuudistuva haavikko riskeineen on yksinomaan metsänomistajan oma päätös.
En lainkaan ihmettele metsästäjien päätöstä olla hakematta lisälupia. Huokaisevat vain helpotuksesta ,mikäli koirat eivät ole päätyneet susien hampaisiin. Jättävät susille evästä ,jotta niiden ei tarvitse kajota koiriin. Onhan jo käynyt ilmi ,että runsas riistakanta pienentää koiriin kohdistuvaa syömispainetta. Petojen kanssa on opittava elämään…
Jatkuva kasvatus on sama ,kun alettaisiin käyttää supertietokoneiden asemasta helmitaulua. Hemitaululla kikkailemalla jk on saatu kannattavaksi , koska kaikki tekijät huomioon ottavia yhtälöitä on ylivoimaista käyttää. Riski ja kokonaiskustannus toimintaketjussa näyttää olevan jk-uskovaisten kohdalla täyttä hebreaa.
”Jatkuvan” poistettavista puista puolet päätyy helposti kuiduksi heikon laadun takia. Jaksottaisen päätehakkuussa jo aiemmin , koska harvennuksissa on jo poistettu ne huonolaatuiset. Valinnanvaraakin on ollut tasaisen ja runsaan taimettumisen vuoksi. Jk:ssa on pakko jättää huonompaakin ainesta järeytymään ,kun ei ole riittävästi parempaa tarjolla.
Suurpedot näyttävät tappavan metsäpeuratkin yhdettömiin tällä menolla. Vasatuotto on puolittunut vuodessa ja sama kehitys jatkuu ,jos pedot saavat mellastaa rauhassa. 10%n vasatuotto johtaa vääjäämättä sukupuuttoon.
Jostakin kumman syystä tämä ei huoleta luonnonsuojelijoita yhtään ,vaikka kyseessä on erittäin uhanalainen laji . Sorvataan vain apinanraivolla valituksia suurpetojen jahdin mahdollistavien poikkeuslupien kumoamiseksi. Mistä löytyisi sama raivo ja tekoja metsäpeurojen säilyttämiseksi?
Lammastilallisilla näyttää olevan lehmän hermot tai seura tekee kaltaisekseen (= lampaiksi). Liki 400 petohavaintoa vuodessa saisi kyllä tavallisen kansalaisen ryhtymään konkreettisiin toimiin haitan eliminoimiseksi. Esimerkkitapauksessa taustalla on kaiken lisäksi lukuisien lampaiden menettäminen pedoille ja valtava aitausurakka ,jonka tuloksesta ei ole täyttä varmuutta. Koko ajan pelko persuksissa siitä ,mistä rakosesta peto onnistuu tällä kertaa luikahtamaan lammaslauman kimppuun. Tulta munille sanon minä!
Korvaukset ovat sivuseikka siinä tilanteessa ,kun pohditaan uskaltaako koiran viedä metsään. Hyvää koiraa ja ystävää ei syötetä susille mistään hinnasta. Ei myöskään tehdä enää noin 5000 vuorokautta kestäviä koiraan kohdistuvia ”hoitositoumuksia” ja jätetään koirat hankkimatta. Ilman koiria muidenkin metsästäjien into lopahtaa. Ketä sitten syytellään ,jos homma ei toimi?
