Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Gla:lle totean ,että ei tarvitse ihmetellä intessejä ,jos hirvikanta romahtaa 80% muutamassa vuodessa. Kertaa vielä ,miten raju tappotahti on ollut. On täysin mahdollista ,että alueelle on muodostunut metsästyskauden ajaksi tyhjiö ,kun ”omat” hirvet on ammuttu olemattommiin. Tyhjiö täyttyy myöhemmin talvella hirvien kerääntyessä talvehtimaan sinne ympäröiviltä hirvitalousalueilta palatakseen keväällä takaisin. Tämä varmasti selviäisi tutkijoillekin ,kun lentolaskenta toteutettaisiin kattavammin ja isommalla alueella .
Ja kuten totesin ,paikallisesti ei ole reagoitu luken suosituksiin mitenkään. Metsästys etenee tilastojen valossa samaa tahtia ,kun vuosi sitten.
Ihmetyttää tuo ainainen vikinä hirvien määrästä. Monikaan ei tiedä ,kuinka rajuja toimenpiteitä viime vuosina on tehty kannan leikkaamiseksi.
Palautetaan mieliin hirvitalousalue Uusimaa 2:n historiaa. Vuonna 2019 hiviä kaatui koko kaudella yli 600 kpl , vuonna 2020 lähes 550 , vuonna 2021 runsas 400 , vuonna 2022 lähes 250 ja kaudella 2023 vain runsas 70.
Tämä kausi etenee tilastojen mukaan viimevuotista tahtia siitä huolimatta ,että lentolaskennassa myöhään talvella oli alueella havaittu runsaasti hirviä ja kasvatettu kaatotavoitetta merkittävästi. Sen perusteella pitäisi kaataa kolme hirveä tuhannelta ,mutta mikäli nykyinen tahti säilyy ,päästään hädintuskin kymmenesosaan luken arvioiden perusteella tehdystä tavoitteesta.
Alueella liikkuu susilaumoja . Estävätkö ne metsästyksen lähes täysin , vai syövätkö ne pyydettävistä hirvistä kaksi kolmannesta ja metsästäjille jää vain kolmannes? Ehkä suurin kysymys kuitenkin on ,voiko metsästyskauden ulkopuolella talvella tehtyihin lentolaskentoihin luottaa alueellista metsästettävää kantaa arvioitaessa? Esimerkki ainakin osoittaa ,että jotakin on pahasti pielessä. Hirviä pitäisi kaatua kuin heinää ,jos arviot olisivat kohdallaan.
Korostetaan vielä ,että luke ei luottanut metsästäjien arvioon. Tehtiin lentolaskenta ja kaatotavoitteet laadittiin muista alueista poiketen lentolaskennan perusteella.
Ei ne hirvet sinne taimikkoon jää asumaan , jos siellä ei ole syötävää. Moni syöttelee hirviä vapaaehtoisesti antaessaan vesakon kasvaa valloillaan. Tästä ei jostakin syystä pidetä kovempaa meteliä , mutta annas olla , jos metsästäjä tarjoaa valkkarille pyyntitarkoituksessa pari porkkanaa , on metsästäjä syypää kaikkeen. Risukkoinen taimikko pitää kattausta yllä koko vuoden. Porkkanoita on tarjolla vain pyyntiajan puitteissa tai siksi ,että pieniä sorkkaeläimiä pidetäään poissa muualta aiheuttamasta ongelmia.
Luvista jää käyttämättä vuosittain keskimäärin 20%. Tälläkin hetkellä on hirvitalousalue ,joka on vielä jäljessä asetetusta tavoitteesta 2hirveä/1000 ha. Vastaavasti läheltä löytyy hirvitalousalue , jolla ollaan edellä 1hirven verran/1000ha arn:n asettamasta tavoitteesta. Luvista homma ei ole kiinni. Paikalliset olosuhteet ja metsästäjien tahtotila ratkaisevat. Nyt tahtotila on petojen takia turhautumisen puolella ja se näkyy tuloksissa.
No ei pidä! Hyvä ,että asia tutkitaan.
Pilalla jo valmiiksi ollutta kuusikkoa ei valitukset paranna. Jos ei ole kuusta, jätetään koivua. Ei ole eka kerta ,että nuoren metsän kunnostus ei miellytä silmää ,kun kaksi kolmannesta tai kolme neljännestä runkoluvusta(risuista) poistetaan. Tarkastuksessa on kuitenkin todettu ,että puuta on riittävästi toimenpiteen jälkeen.
…ja mikä työ maksaa vain 20€/tunti ja sitä tehdään 1000 tuntia?
Toisaalta laskuja ei olisi kirjoiteltu ,mikäli mo ei olisi valittanut hakkuujäljestä. Kiivaasti näytti metsäkeskuskin pesevän käsiään asian tiimoilta , joten varmaan kaikki yksityiskohdat eivät ole tulleet esille.
No hyvähän se on ,että poliisi tutkii ja tuomarit työllistyvät. Tutu tuomari totesi kerran asikkaalleen ,että tapelkaa vaan! Minä autan hintaan 300€/tunti!
Gla:lle on todettava ,että ainakin Finsilvan taimikoissa pelkkä raivaus on osoittanut tehonsa.
Pienialaiset ja keskellä isoa metsää sijaitsevat taimikot saattavat tarvita syönninestoaineita. Hyvä ensiapu on kuitenkin raivaus. Täysiä takuita ei kuitenkaan voida antaa ,koska hirvien määrä vaihtelee alueittain ja vuosittain halusimme tai emme. Onnettoman petopolitiikan seurauksena hirviä on varmasti jatkossa enemmän. Metsästäjät eivät halua syöttää koiriaan susille eikä hankkia uusia susien syötäväksi. Metsästyksen varaan ei hirvikannan säätelyä voida enää joka paikassa laskea. Valitettavaa ,mutta totta.
