Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Lentolaskenta ei tuo autuutta ellei sitä toteuteta riittävän kattavasti. Kertaan vielä edelliseltä sivulta , että paljon kohua aiheuttanut lentolaskenta hirvitalousalue Uusimaa kahdella aiheuttaa enemmän kysymyksiä , kun vastauksia. Lentolaskennan perusteella alueella pitäisi olla hirviä lähes 9/1000 ha . Tästä huolimatta tähän mennessä on kaadettu vasta 0,2 hirveä/1000ha ja edellisen vuoden kokonaissaldo oli karkeasti arvioiden vain 0,3 kaadettua hirveä /1000ha. Täällä meillä,”alhaisemman ” hirvikannan vyöhykkeellä, kaadetaan 1,5 hirveä/1000ha. Käsittääkseni hirviä ammutaan ,jos niitä esiintyy. Kaatotilastojen valossa Uusimaa kakkosella on ainakin tällä hetkellä niukasti pyydettävää. Lentolaskennan tulokset ovat näinollen metsästystilannetta ajatellen täysin merkityksettömiä. Hirviä ammutaan yhtä vaisuun tahtiin , kun viime kaudellakin.
Se , että jossakin 5 hirveä majoittuu runsaasti ravintoa tuottavaan risukkoon , ei tarkoita , että niitä on 5 tuhannella. Ovat usein kerääntyneet sinne pusikkoon 2000ha:n alalta tai isommalta syynä ravinto ja parempi kyky puolustautua porukalla petoja vastaan. Meillä tuottaa vaikeuksia löytää edes yksi hirvi lähes 4000 ha:n alueelta. Täsmäiskulla hoitamattomaan taimikkoon se saattaa joskus onnistua.
Näyttää niitä hirviä tosin ainakin luken mielestä olevan hirvitalousalue Um kakkosella. Talvella toteutetun lentolaskennan perusteella määritelty kanta oli jahdin alkaessa 8,75 yksilöä /1000ha. Jostakin kumman syystä hirviä on kaadettu tähän mennessä vain yksi hirvi/5000ha. Muualla maassa pienemmän kannan alueilla on kaadettu 1/1000-tahtia. Joko sudet ovat keskeyttäneet metsästyksen kokonaan Us kahdella ,vai onko talvinen lentolaskenta mennyt totaalisesti pieleen? Tavoitekanta Us2:lla on 5-6/1000. Tämän hetken tilanne ainakin lähtöarvojen perusteella on 8,5/1000ha. Kiirettä pitää ,jos aikovat päästä arn:n asettamiin tavoitteisiin.
Enää on turha puhua hirvikannan puolittamisesta ,kun se on jo tehty. Keskustelu kannattaisi suunnata ajankohtaisempaan haasteeseen , susiongelmaan, joka saattaa aiheuttaa hirvikannan tuplaantumisen tai jopa hallitsemattoman kehityksen koirien käytön tullessa mahdottomaksi hirvenmetsästyksessä. ”Hirvijahdit olivat sitten tässä”, totesi jälleen yksi koiransa menettänyt metsästäjä hiljattain. Tämän päätöksen tehneiden joukko vain kasvaa. Saman tekee hirvikantakin. Nyt ”anttoonin koirilla” on mahdollisuus näyttää kykynsä . Ne ovat saaneet karkoitettua oikeat koirat metsästä paikoin tehokkaasti. Hirvien kohdalla taitaa käydä toisin.
Haapavesakkokaan ei ole ongelma ,jos se tulee raivattua parina peräkkäisenä kesänä hakkuun jälkeen. Viimeistään kolmannella kerralla on kannosta ja juurista ”virta ” lopussa. Kyse on kuitenkin yleensä varsin pienestä alueesta. Vuoden kasvua pidemmäksi ei vesakkoa kannata laskea.
No laitapa kerrankin omat tuloksesi näytteille. Jokainen osaa kertoa satuja. Ei vaan mene läpi tässä porukassa.
Onnittelut Kärkkäiselle! Ojitushankkeelle (14 km) onnellinen loppu. Syyte luonnon turmelemisesta kaatui syytyäjän saatua riittävästi tarkentavaa tietoa ja luovuttua syytteestä.
Kohdat 5 ja 9 todennäköisin syy. Lähellä seuroja , jotka ampuvat kaikki näkemänsä hirvet. Yhdellä lupia pina-alaan suhteutettuna jopa kaksinkertainen määrä paikkakunnan muihin seuroihin verrattuna ja ne myös on käytetty usean vuoden ajan. Oma seurani on metsästänyt viimeaikoina maltilla ja suosituksia noudattaen.
Mäkien päällykset vahvassa kuurassa ja maa kohmeessa. Lämpötila vaihtelee+2- -3-välillä. Varsinaista lumisadetta vasta odotellaan. Reilu lumisade lopettaa hirvien liikkumisen muutamaksi vuorokaudeksi.
Ei ole vielä kyse varsinaisesta lumesta , vaan valkoisesta härmästä ,jossa jälki näkyy. Yleensä risut kelpaavat hyvin näillä keleillä ja hirvet liikkuvat ahkerasti, mikäli syötävää löytyy …ja hirviä. Riistakameroissakaan eivät hirvet ole kuluvalla viikolla patsastelleet. Hyvin harvoin koko syksynä.
No eihän niitä yhdettömiin tapeta . Jätetään naaras uros ja vasa tuhatta hehtaaria kohti. Valitettavasti lentolaskennat toteutetaan vasta myöhään talvella ,jolloin kaikki hirvet ovat kerääntyneet laumoiksi talvehtimisalueille. Suuria aloja ilman hirviä ja pienemmillä plänteillä moninkertainen määrä.
Yksittäisten seurojen tulokset eivät välttämättä kerro mitään kokonaistilanteesta. Täältäkin löytyy seuroja ,jotka ovat olleet vain päivän metsällä. Toisella kaatojen ja havaintojen määrä on yksi, toisella vastaavat lukemat kolme. Kaikki nähdyt hirvet ammuttu ,mutta onko mitään jäänyt jäljelle? Muilla seuroilla metsästyspäiviä on kertynyt 6-8 ja hutivetoja koko joukko. Meillä viisi tyhjää päivää putkeen.
Mutta kuten jo olen todennut ,”kärsimme” yhtiöiden aktiivisen taimikonhoidon seurauksista. Taimikoissa puuttuu syötävä. Ei näkynyt lumella jälkiä tänäänkään ,vaikka kiersin pitkän lenkin alueella ,jossa on ollut aina kohtuullisesti hirviä. Nyt ei jälkeäkään.