Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistajien tekemät havainnot hirvivahingoista ovat puolestaan varsin usein kertyneet tilanteista ,joissa on menty hieman liian myöh ään raivailemaan vesakon valtaamia taimikoita. Ymmärrän täysin se v….ksen määrän , kun kovalla työllä raivatusta taimikosta löytyy merkkejä hirvien oleskelusta. Tuntee tehneensä turhaa työtä. Pienellä viilauksella raivausten ajoitukseen on mahdollista ainakin vähentää vahinkoja ja keventää työmäärää. Paha mielikään ei vaivaa , kun hirvi ainoastaan pistäytyy taimikossa eikä jää oleskelemaan.
Vastauksen kysymykseen , miten on voitu erottaa , löytää siitä lehtiartikkelista. Jos porukalla ei ole sääntöjä ,on toimittava kuten yhdistyslaki edellyttää. Erottaminen raukesi ,kun porukan erottamista koskevaa kokousta ei todettu lailliseksi. Erotettu vei asian oikeuteen ja voitti. Asiassa oli myös monta muuta sivujuonnetta ,joiden seurauksena tuli paljon oikeuskuluja ja hävinneelle osapuolelle ”turpiin” oikein kunnolla. Ison tilan isäntää ei kannata prosessin tuloksen perusteella ihan pienen syyn takia erottaa proukasta.
Kalle ei ilmeisesti ole ollut villisikajahdissa. Siellä on ammuttava ensin ja ajateltava vasta sen jälkeen ,mikäli on aikomus saada saalista. Hommat tulee suunnitella sen mukaan. Esimerkkitapauksessa suunnittelu ja ennen kaikkea viestintä on ollut se heikoin lenkki. Kaikki on käytävä tarkasti läpi ennen tapahtumaa. Tilanteessa ei todellakaan ole aikaa pohdiskeluille ,kun se on ohi alle sekunnissa….ja valitettavasti ihminen ”näkee ” siinä tilanteessa vain sitä , mitä odottaa näkevänsä ja asiaa ei yhtään paranna jännityksen mukanaan tuoma adrenaliiniryöppy. On myös tutkittu , että pulssin takoessa kahdensadan tuntumassa , ei juuri järkevään ajatteluun kykene ,vaikka olisi aikaakin.
AR:lle on todettava , että ne energiapuutiheiköt tarjoavat hirville vain suojaa ,mutta ei syötävää ,kun se eväs on siellä korkealla supistuvassa latvuksessa. Hirven onkin pakko siirtyä taimikkoon ,jossa syötävä on sopivalla korkeudella. Kun raivaukset tahdään ajallaan , hirville mieluisin eväs , lehtipuuvarpujen lehvästö, pysyy sopivalla syöntikorkeudella . Syöntipaine kohdistuu niihin eikä vahingollisesti esim. männyntaimiin ,joita hirvi napsii ,kun parempaa ei ole tarjolla.
PS. AR:n lukemat näyttävät olevan ihan hatusta vedettyjä ja pelkkää hilsettä . Suhdeluvut eivät ole lainkaan hallinnassa puhumattakaan varsinaisesta asiasta. Lukijoiden kuvissa on nähtävillä AR:n ”energiapuu-unelma”, joka ei toteutunut ja toinen kuva siitä ,miten se tilanne voidaan välttää.
Tämän päivän Keski-Suomalaisessa on aukeaman verran tarinaa siitä ,miten kansanperinteen kuihtumista voidaan vielä kiihdyttää. Riitojen seurauksena(ottamatta kantaa syyllisyyteen) hirviporukan jäsenet (ei rekisteröity yhdistys, ei sääntöjä) joutuivat pulittamaan jäsenen erottamisesta yli 90 000€ oikeus ym kuluina , josta kertyy osakkaille (/7) sievoinen summa maksettavaksi. Soppa oli varsin moniulotteinen ja sakeanaan sattumia, pilaantuneita sellaisia. Asia on loppuun käsitelty eikä jatkovalituksiin ole myönnetty lupaa. Tulee väkisinkin mieleen ajatus,että tapahtuneella voi olla vaikutusta myös porukan suorituskykyyn jatkossa.
Kannattaa lukea se artikkeli. Seuratoiminta ei välttämättä ole pelkkää istuskelua nuotiotulilla ja nauttimista luonnosta ja sen antimista.
Tarvitaan asiaan perehtynyt biologi ,joka voi kertoa ,miksi kuusi kinnostaa hirviä joissakin harvinaisissa tilanteessa. Oikea vastaus lienee kuitenkin tärkeämpää ,kun se , tuleeko vastaus metsänomistajan tai metsää omistamattoman suusta.
Näin amatöörinä voisi päätellä ,että hirvi etsii vaistonvaraisesti tarvitsemansa hivenaineet juuri sieltä ,mistä niitä löytyy. Ennen aikaan naudoillakin oli tapana pureskella puita ja hevosella tallin seinää ja aitoja hivenaineiden puutteeseen. Ratkaisuksi ongelmaan kehitettiin kivennäis-ja hivenainelisät rehuihin. Toimenpiteen seurauksena puun jyrsiminen loppui. Metsään sopivasti sijoitetut nuolukivet voivat auttaa hirviä löytämään tarvitsemansa hivenainet muuten , kun jyrsimällä puita.
Tämä vastaus ei kuitenkaan ilmeisesti kelpaa ,vaikka kokemusta hirvien käyttäytymisestä on kertynyt puolen vuosisadan ajalta ja jonkin verran nautojenkin vastaavasta. Vastaus ilmeisesti hylätään ,kun vastaaja metsästää eikä omista metsää……enää.🤔
PS. Liikennelentäjäkin osaa lentää ,vaikka ei omista konetta. Koneen omistaja(t) sitävastoin eivät välttämättä osaa.
Nykyään tulevat mistä sattuu ja menevät minne sattuu. Ylittävät teitä moneen kertaan karistaakseen koiran kannoilta. Valitettavan usein lopullisesti .Kunnon ”seisontahaukun” kuulee vasta kotikynnyksellä , kun metsästäjä palaa pitkän jahtipäivän jälkeen tyhjin toimin kotiin. …ja se joka haukkuu, ei ole koira…
Harvemmin ne hirvet katselemalla löytyvät , kun keskustellaan metsästystilanteista. Koira löytää , jos löytää. Metsässä ei ihmisen kannata juoksennella ainakaan lumettomaan aikaan. Pienellä porukalla on vain koetettava löytää ne paikat ,joissa koiran saattelema hirvi saadaan pois päiviltä. Pitkän aikajänteen seurannat hoidetaan riistakameroilla.
Metsästäjille ilmestyy mutkia matkaan, jos peto tai liikenne poistaa metsästyskoiran päiviltä. Pienen porukan jahti loppuu helposti siihen. Riittävästä suorituskyvystä tämän tapahtuman jälkeen ei ainakaan voida enää puhua. Havaintojakaan ei luonnollisesti kerry, koska juuri koira tuo hirven metsästäjän nähtäville. Hirvi piiloutuu ja poistuu paikalta välittömästi saatuaan pienenkin vinkin ihmisen läsnäolosta. Haistaa tai kuulee ihmisen uskomattoman kaukaa ja väistää.
