Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa saattaaisi olla hyvä nyrkkisääntö raivausajankohdalle. Ei lasketa risukkoa niin isoksi ,että raivaaminen ei onnistu hehtaari/päivä-vauhdilla. Näin ei pääse myöskään kehittymään pahamaineisia supervesakoita. Triconkin ruiskiminen tarvittaessa on ”miellyttävämpää” kun ei tarvitse kompastella paksuihin risuihin ja kantoihin. Työhön saatavat tukirahat voivat jäädä saamatta ,mutta lopputulos ratkaisee. Selviää ainakin vähemmällä työllä.
Harva on testannut ,miten alkuvaiheen tiheämpi raivausväli vaikuttaa koko kiertoon. Työkustannus kasvaa rehevillä mailla vähintään 10% vuodessa ,jos käsittely viivästyy.Ei ole halpaa lystiä sekään ,että hirvi syö osan taimista ja työmäärä on kolminkertainen varhaisempaan käsittelyyn verrattuna ja homma voi jäädä jopa tekemättä, kun tilanne karkaa käsistä.
On syytä miettiä ,onko pienempi paha käydä raivaamassa palsta vaikka kolme kertaa hehtaari/päivä tahtia verrattuna siihen ,että vastaavaan operaatioon kuluu myöhemmin toteutettuna kolminkertaisesti aikaa ,ruokitaan hirviä ja kärsitään kasvutappioita. Eikä tämä vielä siihen lopu. Raivauskierre jatkuu. Toisessa vaihtoehdossa kierre katkeaa viimeistään kolmannen raivauskerran seurauksena taimikon varttuessa nopeasti tilaan ,jossa se hoitaa jo itse itsensä.
Mies ampui suden suojellakseen koiraansa. Läksi pyssyt ja vehkeet ja henkilö on epäiltynä törkeästä metsästysriloksesta. Ratkaisua on turha odotella ennen seuraavia sulia ja lopputulos on epävarma. Näin meitä ”kannustetaan” jahtaamaan hirviä.
Ei ihme ,jos homma lakkaa kiinnostamasta , kun petoja ja niiden aiheuttamia vaaratilanteita on joka puolella. Lisäksi omaisuuden suojaaminen pedolta vie suoraan leivättömän pöydän ääreen ja metsästelyt loppuvat siihen. En lainkaan ihmettele jos jossakin edetään lyhemmän kaavan kautta eikä sotketa viranomaisia selvään asiaan.
Korjataan termistöä . Metsästäjäliiton haulikkoammunta oli pohjana , mutta puhtaasta skeetistä ei ole kysymys.
Oli tuossa syksyllä mielenkiintoinen kisamuotoinen yhdistelmä metsästysammuntaa. Ammuttiin epämääräisistä kulmista skettiä ja trappia. 4 ampumapaikkaa/8kiekkoa per paikka. Kaksi yksittäistä kiekkoa ja kolme tuplaa ,joista toinen kiekko lähti ammutun laukauksen jälkeen .Tuloksena 24/32 Ihan kiva kokeilu ja voitin muutaman muunkin , kun itseni. Jälkimmäinen oli päällimmäinen tavoite.
Tämmöisiä herkkuja on tarjolla paikkakunnalla ilman ratamaksuja ja jonotusta sekä hirvi-että haulikkoradalla. Tästä huolimatta varsinaiseen hirvijahtiin ei tahdo löytyä porukkaa. Saa nähdä viriääkö innostus juuri käyttöön otetun simulaattorin myötä. Sen avulla on mahdollista harjoitella kaikkia ampumalajeja.
MJO:lle. Harrastan vähän sovellettua skeettiä. Ammun normaalit laukaukset kultakin paikalta , mutta lähetän kiekon molemmista torneista yhtä aikaa. Lähetin taskussa ja vasemmalla kädellä painallus ”pairs”-napista. Ei käy aika pitkäksi kiekkoja odotellessa. Kannattaa kokeilla….niin ja kasipaikalla on ammuttava yksi sinkku A-tornista vastapalloon , että saa sarjan täyteen (25).
Riittävyys on yksilökohtaista ,mutta viisi laakia vuodessa on aivan liian vähän. Tosin ”paska duunia’ (=kuivaharjoittelua) tekemällä varmuutta voi vähä parantaa. Itselläni kuluu kiväärin patruunoita 100-200 vuodessa ja haulikon kohdalla on lisättävä nolla perään. Innostuin eläkeiän saavutetuani ampumaan savikiekkoja ja havainnut yllättäen ,että vanhemmalla iälläkin voi kehittyä. Nyt on mittarissa 70. Sitten on aika luopua haulikkohommista ,kun paikalta 8 ei enää kiekot hajoa. Tällä hekellä hajoaa vielä tuplatkin ko paikalta 90%:n todennäköisyydellä ilman maan vetovoiman myötävaikutusta. Keskimäärin kerran viikossa tulee kesäaikaan radalla käytyä.
Edellisestä huolimatta ohilaukaus on mahdollinen. Vähemmän harjoittelevilla todennäköisyys epäonnistumiseen on melko paljon suurempi. Pari kolme kertaa kesässä pitäisi kuitenkin jokaisen metsästäjän vierailla ampumaradalla ,jotta osaaminen säilyy. Jos taso ei säily , on lisättävä harjoittelua.
Tuskin kukaan huippuosaamista on vaatimassa. Armeija-aikaiset suoritukset ovat kuitenkin vain ”paperia” metsästystilanteissa ,jos taidon ylläpito laiminlyödään. On tehtävä nöyrästi töitä ampumataidon eteen kaikissa elämänvaiheissa. Näin voidaan parantaa todennäköisyyttä sen suhteen ,että riistalaukaus onnistuu. Vanhat meriitit on nollattu sillä hetkellä , kun tulee huti tai haavakko.
Epäonnistumisia tapahtuu kokeneillekin, mutta he pystyvät kestämään pienet takaiskutkin. Sille itseään erinomaisena pitävälle kaverille moka saattaa olla ensimmäinen ja viimeinen siinä porukassa. Saattaa loppua ja monilta on loppunutkin koko harrastus.
Liian optimistinen aikataulu oli laukaus kohti omaa jalkaa. Kun tavoitteeseen ei päästä , maksetaan edelleen siihen pääsemiseen vaadittavan työn kustannuksia ja lisäksi sakkoja aivan turhasta , kun on tehty virhe laadittaessa aikataulua. Yhteiskunta maksaa kovaa hintaa kunnianhimoisista tavoitteista , joita asiaan riittämättömästi perehtyneet ovat hurmoshengessä laatineet.
Ei millään pahalla ,mutta vastaava ilmiö on tutuu esim omakotitakentamisessa. Rouvan mielestä talo pitää olla valmis jo ensiviikolla vaikka työprosessi kestää käytännössä lähes puoli vuotta. Rouvat ovat olleet eturivissä ilmastopolitiikkaakin hämmentämässä. Suhteellisuuden taju ei naispuoliselle humanistilla ole välttämättä vahvin ominaisuus.
Hakkuukulttuuri kehittyy. Koneisiin kehitellään hakkuuavustimia kuljettajien päätöstenteon tueksi. Toimivatko peitteisissä kohteissa, onkin jo eri asia. Sekin on mielenkiintoista nähdä , antaako ”kone” eri ohjeet verrattuna Jalkasen teeseihin. Siinä onkin isäntä ihmeissään ohjekirjansa kanssa ,kun kuski tekeekin harvennusta tekoälyn esittämällä tavalla eikä suostu tutkiskelemaan Jalkasen metsänkäsittelyeeposta.
