Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Gla:lle on todettava ,että kerropa ymmärrettävästi sille koiralle , että kauriita ei saa ajella . Nuori koira ajaa kaikkea ,mikä liikkuu . Tietysti into kasvaa ,jos joku ei malta pitää sormeaan kurissa kauriin rynnätessä koiran edessä ampumahollille . Meillä ei ”hyvä heilu” , jos maltti ei riitä. On riittänyt tähän asti.
Muistutan Visalle ,että avasin keskustelun ylitiheyden vaaroista jo toistakymmentä vuotta sitten. Tuohon aikaan hirviä oli vielä runsaasti. Jouduin useaan kertaan todistamaan tilannetta ,jossa hirvet viihtyivät erityisen hyvin tiheänä kasvatetuissa taimikoissa , mutta aivan vieressä normaalilla tavalla käsitelty taimikko sai olla rauhassa. Tiheä taimikko kasvoi lisäksi hitaammin ,kun verrokki ja oli sitäkin kautta kauemmin alttiina hirvien vaikutuksille.
Tarkennan Visakallolle , että olen harventanut työkseni tuhansia hehtaareita ja jotunut määrittämään jokikisen rungon ja kalikan laadun ,jotta se päätyi oikeaan käyttöön. Nuo käsittelemättömät tai puutteellisesti käsitellyt kylvötuppaat muodostivat selkeän laatuongelman . Lisäksi olivat varsin haastavia käsitellä . Monesti kävi niin ,että onnistuneesti harvennuksessa säästetty puu päätyi pitkälleen toukan evääksi luonnonvoimien avittamana myöhemmin.
Erityisesti nyt ilmastonmuutoksen myötä on kiinnitettävä huomiota puiden kykyyn kestää vaihtelevia sääolosuhteita. Varsinkin puiden juurille on annettava riittävä tila kehittyä taimesta alkaen. Varapuu ja varapuiden varapuut mahtuvat tähän yhtälöön huonosti.
Aika paljon tukkiläpimittaista puuta päätyi hakkuun yhteydessä kuitukasaan sen seurauksena ,että puita oli yritetty kasvattaa tai jätetty kasvamaan liian tiheässä. Kolmosen lumppi tyveltä tai koko runko tehtiin laatupuutteiden vuoksi kuiduksi. Mitä myöhempään taimiryhmän harventamisen suositustiheyteen siirtää , sitä todennäköisemmin laatu alkaa kärsiä. Hirvikin on mielissään ,kun palstalla on runsassti syötävää.
Mistähän johtuu ,että yhtiöt ovat luopuneet siemenpuista ja kylvöstä lähes kokonaan ja istutetuista männiköistä saa jopa harvahkon vaikutelman? Tricoakaan eivät käytä. Taimikot kehityyvät hyvin ja hirvet pysyvät loitolla , kunhan varhaisperkaus tehdään ajoissa. Hirviä varten ei kannata kasvattaa taimikossa mitään ylimääräistä.
Koiran opettaminen on varsin haastavaa ,kun hirvi ei jää haukuttavaksi. Havaittuaan koiran hirvi laukkaa yleensä pahimpia pusikoita pitkin tavoittamattomiin naapurin puolelle ja jää sille tielleen. Ei saa koulutettua edes ajavaa koiraa , kun kaadot jäävät haaveeksi.
Puolentusinaa miestä metsällä ei ihmeisiin kykene. Kaksi koiraa paimentamassa ja saman verran ”kopparina” valtatiellä niissä tilanteissa, joissa hirvi valitsee väärän suunnan. Varsinainen ”passilinja” koostuukin sitten parista loivaliikkeisestä eläkeläisestä ,jotka eivät välttämättä ole enää aisteiltaan terävintä kärkeä , puhumattakaan ampumataidosta. Kun vielä käytössä on nuori koira ,jonka toiminta on enemmän epävarmaa ,kun varmaa, ei kyseisellä porukalla saalistilastoja paljoa kasvatella .Tähän on monessa paikassa jo tultu ja vielä useammassa tulossa.
Täällä bongailtiin teeriä , muutama metso ja koko joukko pyitä. Treriä parvessa viitisenkymmentä.
Hirvijahdin päätähdet näyttävät tehneen katoamistempun näillä kulmilla. Jälleen tyhjä viikonloppu. Näin vaisua aloitusta ei ole ollut yli 50 vuoteen.
Pistin muuten merkille ,että hirvikato saattaa olla seurausta metsänomistajien aktiivisuudesta taimikoidensa suhteen. Lähes puolet jahtialueen pinta-alasta on viimeisen päälle hoidettuja yhtiöiden maita ja muutama suurehko yksityinen mo kuuluu samaan joukkoon. Taimikonhoitorästejä ei vaikuta olevan. Eihän se hirvi silloin jää pesimään eikä olemaan , kun ravintoa on niukasti ja suojakin puuttuu. Metsästäjien on tyytyminen lintupaistiin.
