Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Menneistä kannattaa ottaa oppia ja seurata kehityksen suuntaa. Kaikille ei riitä giljotiineja hakkuita tekemään ,joten enskatkin korjataan samalla kalustolla ja samassa yhteydessä miden harvennusten kanssa.
Groupilla on otettu koppi siitä ,että eniten sanottavaa syntyi pienipuisilla kohteilla ,jonne oli pakko mennä ennen aikojaan latvusten supistuessa liikaa. Nyt odotellaan ,että puusto on varmasti riittävän kookasta korjattavaksi. Finsilvallahan tämä ei ole ollut ongelma ollenkaan , kun uudistamistoimet ja taimikonhoidot on tehty viivyttelemättä. Eniten sanomista harvennusjäljissä on syntynyt yksityisen puolen hoitamattomissa tai liian tiheinä kasvatetuissa kohteissa . Pilalle mennyttä epätasaista, paikoin aukkoista ja ylitiheää palstaa ei hyväksi saa millään.
Nyt nähtävillä uudet tulokset harvennusten onnisumimisista. Itselleni ei tullut yllätyksenä, että Finsivan mailla päästiin ylivoimaisesti parhaisiin tuloksiin. Metsät ovat hyvin hoidettuja ja täystiheitä eikä harvemnusta riennetä tekemään ennen aikojaan. On siis mitä ottaa ja myös mitä jättää toisin ,kun huonolle hoidolle taimikkovaiheessa jääneissä metsissä ,joissa ylitiheys vähentää kasvatuskelpoisten puiden määrää ja pakottaa hakkuille ennen aikojaan puiden latvusten supistuessa liikaa.
Kuinkahan paljon puuston kasvun todettu hiipuminen johtuukaan vuosituhannen vaihteen energiapuubuumista ,jolloin jätettiin taimikot ylitiheiksi odottamaan energiapuuharvennusta. Finsilvalla oli ihan toinen suunta. Siellä tähdättiin kasvatuksessa suoraan järeämpään ainespuuhun . Tulokset puhukoot puolestaan.
Jk :n tuloksena tulot romahtavat ja jossakin vaiheessa eteen tulevan uudistamisen työmäärä ja kulut kasvavat toiseen potenssiin. Jälkimmäinen on seuraavan sukupolven murheita ,mutta hiilensidonnan hupeneminen kasvun ehtyessä koskee jo nykyistä sukupolvea. Sanktioita pukkaa ,kun kasvu alenee. Onkin mielenkiintoinen yhtälö ,miten saadaan alenevalla tuotolla maksettua alenevan hiilensidonnan aiheuttamat kasvavat kulut .
Jk-metsien korjuukustannukset ja runsaammasta työmäärästä aiheutuvat päästöt kannattaa otta myös tarkasteluun. Puuta kertyy jk-metsistä kolmannes samassa ajassa verrattuna aukkoon ja pinta-aloja on käsiteltävä kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna , mikäli siirrytäään jatkuvaan kasvatukseen ja samalla täytetään nykyisen teollisuuden tarpeet. Tämä on tosin vain teoriaa ,koska teollisuus siirtyy maihin ,joissa raaka-ainetta saa vaivattomammin ja alemmilla kustannuksilla. On syytä pohtia kenen etua tämä sitten palvelee. Metsätaloudelle saa kuitenkin sanoa hyvästit ,jos jk yleistyy. Sen seurauksena myöskin ne puut saavat kasvaa ”jatkuvasti” kunnes palo polttaa tai laho hoitaa . Siinä vaiheessa on turha leikkiä prosenteilla ,kun tulot ovat nollassa.
Vai kertoi metsaan.fi ,että Perkon metsissä puu kasvaa humisten. Kannattaa olla varovainen odotuksissaan. Em tietolähteen lukemat perustuvat keskimääräiseen jaksottaisen metsän kasvuun edellytyäen ,että metsä on hoidettu suositusten mukaan. Ero arvion ja toteutuman välillä on iso ,jos kohteena onkin hoitamaton palsta tai ” huoltovapaa” jatkuvan kasvatuksen tapaus.
Puuton ala todellakin kasvaa hitaasti mutta varmasti , jos toteutetaan jk:ta. On jo luonnostaan paikkoja ,jotka eivät taimetu ilman toimenpiteitä ja tämän lisäksi avoimen maan osuus kasvaa jokaisen puun poistamisen yhteydessä. Kannon vierellä ei kasva mitään ja hakkuutähdekasan kohdalle syntyy vadelmikko ,joka estää taimettumisen pikäksi aikaa. Kun heinä saa vallan tilanne vain pahenee.
Voi löytyä myös paikkoja ,jotka taimettuvat jopa liikaa. Niissä kohdissa tarvitaan toimenpiteitä ,jotta taimikon kehitys ei esty liian tiheyden seurauksena. Jos mitään ei tehdä , jäädään kauas jaksollisen kasvuista. Toisaalta on hirmuinen homma lähteä haravoimaan raivausta tarvitsevat tiheiköt ja täydennysistutettavat kohdat koko tilan alueelta ,jotta uusi kasvu ja vakaa tuotto turvataan. Nämä hommat tulevat taatusti kalliimmiksi laajaperäisessä tuotannossa verrattuna keskitettyyn toimintaan jaksottaisella puolella.
Jatkuva kasvatus ei ole suinkaan niin huoltovapaa ,kun annetaan ymmärtää. Tamppaamista riittää ja aktiivisuutta vaaditaan , jos halutaan estää puuttoman maan lisääntyminen ja samalla halutaan metsästä myös tuloja. On sen verran haastava rasti , että jää monelta tekemättä.
Jk-ta mainostetaan estoitta ,mutta heti ,kun aletaan keskustella sukupolvenvaihdoksista ja haasteista saada puu kaupaksi, alkaa kiertely ja kaartelu . Ongelmat lakaistaan päättäväisesti maton alle.
Ei kannata tuijottaa yhtä hehtaaria ,vaan koko tilan metsäomaisuuden kehitystä vähintään sadan vuoden aikajänteellä. Kiistaton tosiasia on ,että jaksottaista menetelmää käyttävien puustopääoma kasvaa ja jatkuvaan sortuneiden puusto vähenee ,kun tarkastellaan koko tilaa sadan vuoden aikajänteellä.
En minäkään hupa linnuille ole. Yksi per vuosi ja aina ei edes sitä. Metsoa en ole ampumut 20 vuoteen.
Pojanpojikien edessä pystyn säilyttämään jotenkuten kasvoni ampumaradalla. Tasatahtiin edetään radalla suorituspaikalta toiselle nuorempien ampujien kanssa. Moni heistä suuntaa askeleensa jo taukopaikalle ennen kasipaikkaa ja katselevat muualle ,kun ”pappa” sipaisee kaikki viisi kiekkoa hienoksi ja niistä neljä tuplana. Mutta helppoahan se on ,kun saa ampua läheltä. Sillä paikalla onnistumisprosentti on yli 80. Ja vielä ,kun painaa itse taskussa olevan lähettimen napista, tietää ,että kiekko on jo liikkeellä 😊. Nenänkaiveluun ei jää aikaa eikä tule mieleen miettiä mitään ylimääräistä.
Tuli käytyä. Haulikon piiput ovat olleet lisäksi kuumana kerran pari viikossa. On mielenkiintoista havaita ,että ikä ei ole este kehittymiselle silläkään puolella….vai johtuisiko kehittyminen siitä ,että hiipivä dementia auttaa unohtamaan virheelliset tottumukset.😁 Tämän vuoden olen keskittynyt pelkkiin tuplakiekkoihin. En voinut kuvitella kuusikymppisenä ,että vielä setsemänkymppisenäkin saa joskus hajalle yli 20/25 kiekkoa ja vieläpä tuplina.
Hirvilupia näytti tulevan enemmän ,kun viime kaudella. Saa nähdä ,paljonko saadaan nurin ,kun edellisellä kerrallakin lupien käyttöaste jäi 80%:iin ja tavoitehaarukka kasvoi tälle kaudelle 0,2 yksilöllä ylöspäin.
