Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Isolla toimijalla (130 000 ha) on mahdollisuus tehdä kokeiluja. Jk ei toiminut ,joten menetelmä jouti romukoppaan kontortamäntykokeilujen seuraksi. Aukko tehtiin niistäkin ja parempaa puulajia tilalle .
Ikävä tuottaa taas huonoja fiiliksiä jk-apostoleille. Ajelin juuri vuosituhannenvaihteen tienoolla tehdyn aukon ohi. Kylvömännikkö oli jo kehittynyt siihen pisteeseen ,että puuta oli enemmän ,kun jk-tiloilla ja varsinainen arvokasvu vasta alullaan. Se uudistusala oli kooltaan 50 ha eikä yhtään harmita ,että olin osallistumassa sen hakkuisiin.
Veikkaan ,että edellä mainitun kohteen kehitys on vielä riuskempaa verrattuna 1960-luvun alussa kulottamalla ja kylväen uudistettuun laajaan männikköpalstaan ,joka on päätehakkuun tuloksena aukkona jälleen. Keräsin aikoinaan aukosta puolukoita ja nyt omistaja laittoi 60- vuotisen männikön rahoiksi. Lähitienoolla 50-vuotiset kuusikot ovat kokeneet saman.
Misthän johtuu ,että näissäkään tapauksissa omistaja ei ole kokenut jk:ta paremmaksi vaihtoehdoksi , vaan jatkaa jaksottaisen menetelmän merkeissä edelleen? Laskea varmasti osaavat ja tekevät ratkaisunsa talodellisesti parasta tuottoa tarjoavalla tavalla. Ovat ahkerasti kokeilleet eri menetelmiä, myös jk-ta ,eivätkä ole jatkaneet hommaa kokeilua pidemmälle. Toimintaa on ohjannut talous ,ei tunne.
Alkaa puhelinrumba. Jos asia ei selviä ,lähdetään pois. Kävipä kerran niinkin ,että aukkokuvion kohdalla oli jo taimikkko ja erään kerraan ohjelmaan oli merkitty harvennus pari vuotta aiemmin harvennetulle kuviolle. Ensimmäisen väistin. Toisesta otin sen mitä oli otettavissa. Arvioitu kuutiomäärä puolittui reilusti eikä voi ainakaan väittää ,että olisi jäänyt liian tiheäksi. Rahapula teettää kaikenlaista.
Monta kakkosharvennustakin on tullut vastaan ,jossa puustopääoma on syöty jo enskassa tai sitä on ollut alunperinkin niukasti.
Jk-puun kiinnostavuus kaupan kohteena on puhtaasti yhtiöiden mainoskikka. Pitää killottaa kilpeä ja olla oleviaan edistyksellinen. Tosiasiassa ostotoimarit karttavat jk-leimikoita omistajien utopististen odotusten vuoksi ja kaupat jäävät syntymättä. Kaikki prosentit saa heittää romukoppaan ,kun kauppa ei käy.
Mitä tulee hankintapuun hintatasoon ,saa tukista pystykaupallakin jopa harvennukselta enemmän ja bonukset päälle verrattuna pomintahakkuusta saatavaan hintaan. Joka muuta väittää ,puhuu muunnettua totuutta. Hinta perustuu pienempään kertymään kasvaneisiin työvaikeustekijöihin ja lisääntyneeseen suunnittelun tarpeeseen hakkuuta varten. Lisätyöt ovat luonnollisesti pois kantohinnasta ja ääritapauksessa haastavaan kohteeseen ei edes kajota.
