Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tuote(=jk-leimikko) käy varsin huonosti kaupaksi. Arvostus jaksollisen leimikkoon on kuin ruplan suhde euroo eli ei käy edes maksuvälineeksi.
Hoitamattomuus ei ole järjestelmän vika. Autoakaan ei tee huonoksi se ,että sen osaamaton kuljettaja ei saa pysymään sitä tiellä.
On se vain kumma ,että jk-leimikon selkeästi alempi hintatasokaan ei saa silmiä avautumaan. Jos tuote kelpaisi ,se näkyisi hinnassa. Tänä päivänä tukin kysyntä on sakannut ,joten jk:n tuotteet voivat jäädä ja jäävätkin omistajansa käsiin. Mitenkäs sitten perustellaan kovia tuottoprosentteja ,kun puu ei käy kaupaksi eikä ”valtava kasvu” ole realisoitavissa. Tässähän törmätään tuttuun kaavaan ,jossa mikä tahaansa luku kerrottuna nollalla antaa tuloksi nolla.
Kerrataan vielä ,että jk-runko on tutkimusten mukaan selkeästi lyhempi ja ohuempi samanikäiseen jaksottaisella menetelmällä kasvatettuun verrattuna. Varjostus ja alisteinen asema kasvun alkuvaiheessa tekee tehtävänsä. Jk:n tuloksia ei saa plussalle millään ilman ,että syödään pääomaa.
Aikakin nakertaa sitä pääomaa isännän tavoin ,kun jk-puiden biologinen ikä on korkea jaksolliseen verrattuna . Korkea ikä puolestaan heikentää vastustuskykyä tuholaisia ja maannousemaa vastaan. Kun luonto ottaa omansa , isännälle jää vielä vähemmän hyödynnettävää
….ja se taimettuminen, josta jk-apostolit aktiivisesti vaikenevat, on jaksolliseen menetelmään verrattuna venäläistä rulettia ja sitäkin erotuksella , jossa yksi luoti rullassa vastaa onnistunutta uudistumista.
Ruotsalaistutkimus vahvistaa Perkon uskomukset nimenomaan vain uskomuksiksi , ei tiedoksi. On tutkittu ,että harsintatalouden aikaan ,jota jk mitä suurimmassa määrin on , puut olivat kooltaan huomattaavasti pienempiä ,kun nykyään jaksottaisen menetelmän aikaansaannokset vastaavan ikäisinä. Kun tähän vielä lisätään ”jatkuvan” uudistumisen epävarmuudesta johtuva aukkoisuus ja harvempi kasvusto , ei lopputulos paljon mairittele menetelmää leikitään prosenteilla miten tahaansa. Disinformaatiota voi toki yrittää levittää , mutta faktat eivät pala tulessakaan. Puustopääoma on tuplaantunut jaksottaiseen menetelmään siirtymisen myötä. Puut kasvavat jaksottaisessa samassa ajassa pidemmiksi ja paksummiksi parempien kasvuolosuhteiden ja jalostuksen ansiosta ja niitä on hehtaaria kohti enemmän. Ei pitäisi olla epäselvää ,mikä menetelmä kannattaa valita. Tyhjän toki saa pyytämättäkin.
Kyllähän ne neukut yrittivät metä 40-50-luvuilla syntyneitäkin radikalsoida kaikin keinoin tarjoamalla vallankumousta maahamme. Onneksi useimmilla meistä kuitenkin järki toimi , emmekä tarttuneet tarjouksiin . Kontula on jäänne menneisyydestä ja sinisilmäisyydessään suorastaan ainutlaatuinen. Kaikki venäjän tarjoama soopa uppoaa häneen ,kun kuuma veitsi voihin. Näyttää niitä laput silmillä liikkuvia riittävän tällekin palstalle.
Vai ei ole aukkojen kehittymisestä uudistamisen jälkeen metsäksi kokemuksia? Minäkin olen ehtinyt hakata aukoiksi 50 vuotta sitten silloisin menetelmin uudistettuja kuusikoita ja sama on toteutunut 60-vuotiaiden kuloaukkoihin uudistettujen männiköiden kohdalla. On myös kokemusta siitä ,että jk-viritelmän metsään ei ole ilmestynyt uutta puuta poistetun tilalle vuosikymmeniin eikä edes lähitienoolle. Puutonta pintaa syntyy koko ajan vain lisää harsinnan edetessä. En jaksa ymmärtää ,mikä jälkimmäisessä vaihtoehdossa kiehtoo. Puhutaan aukkojen ongelmista ,mutta puuton pinta-ala jatkuvan kohdalla on isompi ja lisääntyy ,jos puita yleensä korjataan.
Ongelma ei todellakaan koske koko maata ,joten sapluunat asioiden ratkaisemiseksi on rakennettava tilanteen mukaan . Täällä keskemmällä maata kaatomäärät putosivat kolmatta vuotta peräkkäin ja rhy:n alueen 80 pyyntiluvasta käytettiin enää 22,5.
Ajatukset vapaasta pyynnistä kannattaa viimeikin haudata. Muilla keinoilla on päästy jo pääosin tavoitteisiin ja paikoin jopa ylikin.
