Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kusikot nurin viisikymppisinä ja männiköt kuusikymppisinä. EI jk:lle, toteaa Keski-Suomen suurimman yksityisen metsätilan omistaja maakuntalehden sivulla vastikään kulottamansa uudistusalan reunalla. Kulotettavaa kertyi lehden mukaan tänä vuonna 20 ha. …siinäpä näpertelijöille pohtimista. Isäntä korostaa tekevänsä työt tulevan sukupolven hyväksi ,kuten hänen edeltäjänsäkin ovat tehneet. Tavoitteena jättää tila vähän paremmassa kunnossa seuraavalle isännälle.
Vai pitäisi tekemättömästä työstä vielä maksaakin?!!!! Jk:tahan mainostetaan estoitta ”huoltovapaana” menetelmänä. Kannattaisi viimeinkin alkaa survoa menetelmää syvemmälle marginaaliin. Homma on harrastus , ei taloudellista toimintaa.
PS. Se vähän pelottaa ,mitä siitä seuraa, kun jk:ta markkinoidaan turvemaiden pelastukseksi. Siinä on hämmästyksen sormi kummastuksen suussa ,kun turvemaan harva kuusikko joutuu tuulten riepoteltaviksi . Kun puiden juuret jäävät pintaan , ei puita pidä pysyssä p….kaan. Mäntykin on usein syrjällään harvennuksen jälkeen ko olosuhteissa. Seurauksena aukko ja pakolliset uudistamistoimet.
Jos sellufirmoja ei olisi, puolet puuaineksesta jäisi lahoamaan metsään. Kaikista puista ei kehity tukkitavaralajin laatuvaatimuksia täyttävää raaka-ainetta. Ei tosin olisi montaa muutakaan teollisuuden alaa ,jotka on laitettu alulle metsäteollisuuden tuotoilla. Terveydenhoito ja sosiaaliturva olisivat myös huonommalla tolalla. Perkoa ja Joovainia hoitaisivat vahuuden loppumetreillä ihmiset ,jotka tekisivät heistä halvimman tarjouksen. Voi olla ,että ko henkilöistä ei tehtäisi edes tarjousta. Saisivat lahota ihan omin avuin.
Reimalle totean ,että olen tarkkaillut puiden kasvua työni puolesta lähietäisyydeltä lähes 40 vuotta ja lukenut tulokset tekemieni leimikoiden mittaustodistuksista. Kuusi kasvaa , kun sillä on riittävästi valoa ja tilaa. Tuossa rajan takana ihan ikkunasta on todettavissa ,että kuusen vuosikasvaimet ovat tällä hetkellä samaa luokkaa ,kun kokonaiskasvu 15 vuoden aikana yhteensä taimen kituessa isompien puiden varjossa. Kasvu lähti kunnolla alkuun vasta ,kun varjostavat puut poistettiin. Aukkoon olisi kehityynyt jo tänä aikana taimesta yli 15-metrinen runko. Nyt pituutta näyttää olevan vasta nelisen metriä.
Tunnustettu tosiasia jk:n kohdalla on ,että 1,5-metrisen taimen ikä vaihtelee välillä 40-50 vuotta. Tuossa ajassa jaksollinen palsta saavuttaa parhaimmillaan jo päätehakkuukypsyyden.
Jk:ssa pienemmät puut kasvavat aina varjossa ja tämän vuoksi kokonaiskasvu on hitaampaa. Valon vaikutuksesta on mittaustuloksiakin. Pienikin varjostus vaikuttaa esim aurinkopaneeleista saatavaan tehoon merkittävästi. Sama koskee niitä varjossa kasvavia puita . Kasvu on hidasta ,kun valoa on tarjolla niukasti. Koivun ja männyn kohdalla ko puulaji häviää kokonaan varjostuksen seurauksena.
Mitä tulee väittämään ”paljaasta maasta” ,on sitä varmasti neliöinä enemmän 100 ha:n jatkuvaa kasvatusta harjoittavilla tiloilla verrattuna asiallisesti hoidetun jaksottaisen menetelmän samankokoisen tilan tilanteeseen. Kokonaan taimettumattomat kohdat ovat ja pysyvät taimettomina ,jos mitään ei tehdä ja ko ala kasvaa niin kauan ,kun harsinta jatkuu. Aukossa kasvu jatkuu ,kun taimet on saatu maahan.
