Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Eikös ne 50- luvulla ja sen jälkeen rakennetut taajamat ja infrakin olisi ennallistettava. Hirvi hoituu yhtä helposti .
Kestävä ja kannattava metsätalous on muutakin ,kun rusinoiden keräämistä pullasta. Reiman tuntemukset ovat vain omakohtaisia. Minä olen ollut etuoikeutettu siinä suhteessa ,että olen voinut täydentää ja korjata omaa osaamistani eri tavoin toimineiden parissa. Keskimäärin kaksisataa metsäpäivää vuodessa eri metsänomistajien mailla 35 vuoden ajan antaa runsaasti pespektiiviä siihen ,mikä on kokonaisuutta ajatellen kannattavaa ja mikä ei. Lukion pitkää oppimäärää matematiikassa ei edes tarvita. Biologiallakin pärjää. Eri kohteiden tulokset on luettavissa lahjomattomasta moton tuottamasta mittaushistoriasta tavaralajeittain jokaisen tila kohdalla erikseen. Mittaustodistus on valitettavan karua luettavaa jk-tilojen kohdalla kovista odotuksista huolimatta. Kasvuprosentit eivät pinoa kasvata ,jos motteja on lähtötilanteessa vähän.
Jk:n ongelmallisuus korostuu sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Oma valinta ,jos on hankalaa. Ei siihenkään operaatioon mitään tukiporkkanoita tarvita , kun metsä on hoidettu suositusten mukaisesti.
Aikanaan perheeni sai päätoimeentulonsa kasvattamalla kasvistuotteita koti-ja torimyyntiin. Kyky kasvattaa tuote asiakkaan toiveita vastaamaan oli elinehto. Vain laadukkailla tuotteilla oli mahdollisuus menestyä ja taata toiminnan jatkuvuus. Tämä tuntuu jk-väen kohdalla olevan tunematon käsite. Vain haluttavan tuotteen kasvattamisella voi menestyä. Nyt kaikki perustuu vain sattumaan ja toisten ansioilla tapahtuvaan siipeilyyn .
Monelle se metsän myyminen on ihan fiksu vaihtoehto. Jk-tilaa saattaa olla vain hankala saada kaupaksi ,kun kuntoon saattamisessa on enemmän kuluja ,kun tuloja. Kuntoon saadun tilan myyjänä ei ole valittamista. Terveys on säilynyt ja saanut viettää elämäänsä mieleisessä paikassa lähellä harrastuksia. Nuorimmat perheenjäsenetkin ovat päässeet elämässä hyvin alkuun. Tässä iässä metsä on vain rasite.
Toin keskusteluun esimerkin tarkastetuista luontaisen uudistamisen kohteista . Menetelmää käytetään siellä ,jossa sen katsotaan toimivan. Silti täystiheän taimikon aikaansaaminen on haastavaa. Jk:n kohdalla epäonnistumisen riski on paljon suurempi ,koska menetelmää tarjotaan kaikkiin olosuhteisiin.
Eri kasvatusmenetelmillä aikaansaatuja tuloksia seurasin tuoreeltaan tekemistäni leimikoista moton mittalistalta yli 30 vuoden ajan ja omakohtaisesti on kokemusta myös jk-finaalista ,jossa ainoa mahdollinen toimenpide oli paljaaksihakkuu ja homman aloittaminen alusta.
Perkon fantasiat uppovat meikäläiseen edellä mainitun perusteella varsin huonosti. Trollitehtaan tuote on trollitehtaan tuote.
Jk:ssa poistetun puun kohdalle ei monesti ilmesty ensimmäistäkään uutta. Aukkoon laitetaan neljä ,joiden kasvuun lähteminen varmistetaan.
Tutkimusten perusteella luontaisen uudistamisen onnistuminen jää alle 60%:iin yleisellä tasolla. Jk:ssa onnistuminen on vielä epävarmempaa ,kun olosuhteet vaihtelevat laajemmin. Luontaista uudistamista käytetään vain tilanteissa ,joissa onnistuminen on todennäköisintä. Silti onnistumisaste jää alle 60%:n. Jk:n kohdalla jäädän kauas tästäkin.
Energiapuuhuuman jälkeen koittaa kova krapula. Näyttävät ennustamani vaikeudet jo alkavan. Pystyrisut ja niiden keräilijät ovat ensimmäisenä tulilinjalla.
Puunkäyttö putoaa puoleen ,kun sähkökattilat lämmöntuotannossa yleistyvät . Kallein puuaines , pystyrisut, jää tämän seurauksena korjaamatta. Korjuuyritykset ovat jo ahdingossa , kun risut on tehty ja kasassa , mutta tili saadaan vasta haketettaessa . Kun markkina tökkää jää jäljelle vain kulut ja lahoava hakepuukasa. Energiatarpeisiin kasvatellut nuoret metsät puolestaan jatkavat riukuuntumistaan ellei mo itse tee radikaalia ratkaisua ja hoida hommaa raivaussahalla.
