Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Asiasta kolmanteen …toimivatko telkkarit? Täällä signaali hukassa isommalta alalta ja kaikilla kanavilla.
Kuivuus ja laho vaikuttavat koivuihin samallatavoin ,kun muihinkin puulajeihin. Lisäksi tukkisaanto on heikko. Lumituhoille koivu on erityisen herkkä. Laiha tulos ei suosi koivunkasvatuksen yleistymistä. Kuusi tarjoaa suuremman tilin . Sekapuuna ja luontaisesti kasvaneena koivu on ok.
Hirven vaikutuksia puulajivalintoihin ei ole syytä erityisesti korostaa ,koska muita enemmän valintaan vaikuttavia tekijöitä on olemassa. Lumen totaalisesti murtama nuori männikkö tai koivikko kannustaa varmasti valitsemaan kuusen seuraavalla kierroksella. Sama tapahtuu pistiäistuhon tai versoruosteen aiheuttamien tuhojen seurauksena.
Perkon väittämät perustuvat vahvaan uskoon ja simulointiin. Simulointi puolestaan tuottaa tuloksia ,jotka kelpaavat paperiversioina vain intiimiin hygieniaan ,koska kaikkia tarvittavia tietoja ei ole asetettu kaavaan ja käytössä olevatkin sijoitettu kaavaan valitsemalla aatteeseen sopivat.
Itseään voi toki näinkin pettää ,mutta muille suositteleminen on vähintäänkin arveluttavaa.
Metsänomistajat ovat todenneet ,että kuusella on helpomi tehdä tulosta. Kiertoaika lyhempi ja hehtaarisaanto isompi ,kun männyllä ja kantohinta parhaimmillaan sama. Kuusta yritetään tästäkin syystä kasvattaa niissäkin olosuhteissa ,joissa mänty olisi parempi vaihtoehto.
Liian rehevälle maapohjalle istutettujen männiköiden kehittyminen huonolaatuisiksi räkämänniköiksi on edesauttanut valintaa kuusen suuntaan. Luonnollinen valinta räkämännikön uudistamisessa on kuusi.
Tällä hetkellä männyn ja koivun osuus on selkeässä kasvussa ja hyvä niin. Tilanne kehityy oikeaan suuntaan. Tätä kehitystä ei ole syytä uhata hirviä demonisoimalla.
Perkon edellä tarjoamaa ohjetta olen noudattanut tunnollisesti sen jälkeen ,kun sain aikanaan jk-raiskion kunnostettua edellisen omistajan jäljiltä. Olen myös auliisti kertonut menetelmän sisältävistä riskeistä. Nämä riskitekijät puuttuvat Perkon esittämistä kaavoista ja laskelmista. Eihän tulos voi olla oikea ,jos kriittiset muuttujat puuttuvat kaavasta. Jos Perkon laskutoimituksia arvosteltaisiin koulussa ,olisi tulos nolla pistettä virheellisesti rakennetun kaavan seurauksena.
Aikanaan harsintahakkuun kohteina olleet tilat vaihtoivat omistajaa ,kun tilalla ei ollut enää vakuusarvoa ja puustopääoma syöty tai juotu. Sitten tilat päätyivät sellaisten ihmisten/ yhteisöjen ja yhtiöiden haltuun ,jotka pystyivät hoitamaan omaisuuttaan. Turha sitä asiaa on enempää dramatisoida. Laittoivat tilat kuntoon ja tuottamaan.
Jk-väen päähäpinttymä siitä ,että tarjontaa vähentämällä puusta maksettaisiin enemmän , voi juontaa juurensa siitäkin ,että kun tarjontaa on vähemmän, jatkuvan kasvatuksenkin tuottamat puut käyvät kaupaksi. Kun tarjontaa on enemmän ,jk -puut jäävät helposti vähemmän haluttavina odottamaan ostajaansa hamaan tulevaisuuteen.
Olen edelleenkin sitä mieltä ,että jatkuvaa kasvatusta voi toki kukin tahollaan harrastaa , mutta termi”talous” on parasta unohtaa harrastuksen kohdalla . Aktiivinen puuntuottaja pyrkii tekemään tuotteestaan haluttavan . Jk:n tuotokset ovat ostajan kannalta kaukana haluttavasta.
