Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jk-väen päähäpinttymä siitä ,että tarjontaa vähentämällä puusta maksettaisiin enemmän , voi juontaa juurensa siitäkin ,että kun tarjontaa on vähemmän, jatkuvan kasvatuksenkin tuottamat puut käyvät kaupaksi. Kun tarjontaa on enemmän ,jk -puut jäävät helposti vähemmän haluttavina odottamaan ostajaansa hamaan tulevaisuuteen.
Olen edelleenkin sitä mieltä ,että jatkuvaa kasvatusta voi toki kukin tahollaan harrastaa , mutta termi”talous” on parasta unohtaa harrastuksen kohdalla . Aktiivinen puuntuottaja pyrkii tekemään tuotteestaan haluttavan . Jk:n tuotokset ovat ostajan kannalta kaukana haluttavasta.
Ovatko metsäyhtiöt avustuksilla toimivia ja nukkuvia yrityksiä? Niiden piirissä aukkoja ei vierasteta ja jk on tuntematon käsite. Nykyiset metsien käsittelymallit toimenpiteiden ajoituksineen ovat pitkälti yhtiöiden tutkimuksien ja kokeilujen tulosta ja juurtumassa vähitellen yksityisellekin puolelle . Tavoitteena on selkeästi tuottaa mahdollisimman paljon puuta ympäristö huomioiden mahdollisimman vähällä työllä ja kustannuksilla. Näihin haasteisiin jk on todettu huonosti sopivaksi ratkaisuksi. Menetelmää on , yllätys yllätys, myös kokeiltu , mutta menetelmä on hylätty toimimattomana äänin 10-0 !!
Aukot vähenevät kappalemääräisesti , mutta ovat nykysuuntauksen mukaan isompia. Paikkakunnallamme kuotettiin vastikään kahdentoista hehtaarin aukkokin. Monimuotoisuutta edistettiin reippaasti tällä toimenpiteellä. Jk ei taida tarjota tätä mahdollisuutta ellei metsää polteta puineen päivineen.
Raivausten välinen aika todettiin aivan liian pikäksi ,kun se oli kymmenen vuotta. Samoin kävi seitsemän vuoden kohdalla. Taimien kasvu kärsi vielä siinäkin tilanteessa. Viisi vuotta on ihan ok. Työ on helppo toteuttaa ,kun vesakko ei kehity liian isoksi.
Alkupään raivausten ajoitus on tärkeintä ja kolmas raivauskerta ei ole läheskään aina tarpeen. Kun taimet pääsevät hyvään kasvuvauhtiin , taimikko alkaa hoitaa itse itseään .
Metka-tuen ehdot on laadittu ihan biologisin perustein ja ne toimijat ,jotka eivät ole oikeutettuja tukiin raivaavat kohteensa jopa mieluummin vuotta aimmemmin ,kun vuoden liian myöhään suosituksiin verrattuna. Etukasvuisille kilpaileville taimille ei anneta senttiäkään etumatkaa.
On vielä huomattava ,että raivausten aikaistaminen lähti juuri niiden tahojen kokemuksista ,jotka eivät olleet oikeutettuja tukiin. Tavoitteena oli saada raivauskustannukset alas ja työstä mahdollisimman paljon hyötyä. Nyt yksityisellä puolella tuilla ohjataan kehitystä samaan suuntaan.
Jaksottainen malli tuottaa puolta enemmän puuta jk-menetelmään verrattuna ,joten sieltä sitä jaettavaa kertyy hyvinvointipalvelujen rahoittamiseenkin tuplasti enemmän. Parjattu propisipuu päätyy monesti korkeammin jalostetuiksi tuotteiksi ja tarjoaa sitä kautta positiivista kassavirtaa kansantalouteen. Näitä taustoja vasten Perkon väitteet ovat vähintäänkin omituisia. Pahin uhka hyvinvoinnille on metsien hoitamattomuus , josta yksi osa-alue on hoitovapaaksi mainostettu jk. Jk:nkin ”hyödyt” on saavutettu pelkästään jaksottaisen menetelmän siivellä poimimalla rusinat pullasta.
Hoidetulta metsätilalta löytyy kaikkia perkon mainitsemia jakeita erikseen etsiskelemättä. Ei tarvitse kahlata koko tilaa. Riittää ,kun valitsee korjuukohteeksi sopivan kuvion.
Perko odottelee 40-vuotiaan taimen kehittymistä tukkipuuksi sen 80 vuotta ,jolloin tili puusta saadaan vasta 120 vuoden kuluttua. Jaksollisen menetelmän puolella on korjattu tällä välillä jo neljä harvennussatoa ja kaksi päätehakkuusatoa ja tuotettu pahaimmillaan 1500 motti puuta hehtaarilla. Mo:n ”tamppauksiin” on kulunut tuona aikana korkeintaan reilu viikko hehtaaria kohti ,jos työt on toteutettu ajallaan.(istutukset ja kaksi raivausta/ kierros)
Onhan varsin surkuhupaisaa ,että samat tahot ,jotka kielsivät turpeenkäytön ,itkevät nyt siitä ,että nyt korvaava polttoaine on olosuhteiden pakosta ikihonka. Lämpöä on kuitenkin jotenkin kehitettävä kylmässä pohjolassa. ”Harmaasuojelukin” saa ansaitsemansa näpäytyksen ,kun lämmöntuottajat voivat sertifikaattin vaarantumatta käyttää suojelutoimien seurauksena markkinakelvottomaksi käynyttä materiaalia lämmitystarkoitukseen. Metsäyhtiöt katselevat hampaitaan kiristellen sivussa , kun hyvää raaka-ainetta päätyy poltettavaksi.
PS. Edellä mainittu materiaali ei ole edes kallista risuihin verrattuna.
Jatkuva muunnetun totuuden toistaminen , eri mieltä olevien halventaminen , asiallisiin kysymyksiin vastaamattomuus ja siirtyminen runokirjojen käyttöön ,kun perätään asiallista keskustelua , viittaavat vahvasti jälkien johtavan trollipajalle. Sitkeästi trollien provosointiin kuitenkin tartutaan. Ketju on helppo katkaista ,kun kukaan ei tartu trollien syöttiin. Antaa niiden keskustella keskenään.
