Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Myyntikertojen määrä ei ratkaise ,vaan se ,paljonko puista saa tuloja 60 vuoden aikana. Jk-ssa jäävät korkeimmat tarjoushinnatkin saavuttamatta eikä tuote käy kaikissa oloissa edes kaupaksi.
Kun kauppaa käydään ,on tuote saatava kiinnostavaksi. Jk-metsä ei riskit tunteville ole millään muotoa kiinnostava ostokohde. Siinä ei prosenttileikit auta ,kun tuote ei käy kaupaksi. Joka haluaa tudellista taloudellista hyötyä metsistään ,pitää huolen siitä ,että tuotteelle löytyy kysyntää. Jaksollisella puolella hoidetun metsän puiden kaupaksi saamisessa ei ole ongelmia.
30-40 -lukemat on irrotettu oikeasta asiayhteydestä. Siinä iässä jk-metsän 1,5-metriset taimet alkavat vasta kasvaa saadessaan kasvutilaa. Tätä seikkaa venäläiset tutkijat ovat ”soveltaneet ”jaksottaiseenkin menetelmään ja saaneet menetelmän näyttämään huonolta. Tosiasiassa puuston ollessa nelikymppistä , siitä korjataan jo toista satoa. Jk-ssa taimi odottelee vasta lupaa kasvaa. Edellyttäen tietysti ,että taimia yleensäkään on ilmaantunut alueelle.
Se mahdollinen tappio syntyy ,kun lähdetään uudistamaan finaaliin päätynyttä jk harveikkoa. Silloin lähdetään lähes nollasta. Jaksollisen metsän päätehakkuusta saatu muutama kymppitonni hehtaarilta on sentään oiva pesämuna. Uudistuskuluthan hoituvat pelkästään myymällä hakkuutähteet ja jää vähän ylikin .
Onko Perko valmis siihen ,että korjuuaikataulut venyvät yleisellä tasolla ellei korjuutoimintaan saada kominkertaista määrää koneita ja niille käyttäjiä jk:n mahdollisen yleistymisen myötä nykyiseen verrattuna. Kaikki tämä on luonnollisesti pois kantohinnasta. Kaikille kohteille tuskin löytyy tekijöitä sittenkään ,koska korjuuavurioriskin vuoksi sopivia korjuuolosuhteita ei ole joka paikassa edes joka vuosi. Aukkoja voi korjata lähes kelillä kun kelillä.
Siitäkin on syytä muistuttaa ,että asiakkaat vaativat tuotteensa nopealla aikataululla. Joka pystyy nopeisiin ja täsmällisiin toimituksiin, on kisassa vahvoilla. Jaksottainen metsän kasvatus raaka-aineen tuottamisessa on tässäkin suhteessa ylivoimainen vaihtoehto. Sen avulla on saatu kysynnän tarpeet tyydytettyä asiakkaiden toivomalla tavalla ja teollisuus kasvatettua nykyisiin mittoihin. Jos olisimme jatkaneet harsintataloudessa , eläisimme edelleen hevosvetoisessa yhteiskunnassa.
Onhan noita laskelmia tehty ,kuten päivän uutisistakin kävi ilmi. Lopputulema oli ,että puuntuotantomme romahtaa , mikäli siirrytään laajemmin jatkuvapeitteisen menetelmän käyttöön. Lisäksi luontoa on kuormitettava lisäämällä korjuupinta-ala kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna , mikäli aiotaan kerätä metsästä talteen nykyinen määrä ihmisen tarpeita varten tarkoitettua puuraaka-ainetta.
Kaluston ja koneenkäyttäjien määrä luonnollisesti kasvaa samassa suhteessa. Samoin korjuukustannukset. Tämä on luonnollisesti pois kantohinnasta. Nythän jk-väki kehuskelee saavutuksillaan puhtaasti jaksottaisen kasvatuksen tuottaman hyödyn siivellä.
Nyt on nallet liikkeellä. Fb tulvii jälkihavaintoja ja riistakamerakuvia eri puolilta paikkakuntaa ja ihmiset kyselevä uskaltaako luontoon mennä ollenkaan. Aamulla tuli ilmoitus äreästä karhusta . Jälkiä on ilmestynyt metsäautoteille yksin kaksin ja kolmen kimpassa. Elämme mielenkiintoisia aikoja ,jos muuallakin on vastaavaa vilskettä.
