Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa lukea myös :” Ruotsissa satsataan hirvieläinten ravinnon lissäämiseen metsätaloudessa”
Hirvikanta 5-7/1000ha ,kauriita 20-50, kuusipeuroja 200-400 ,saksanhirviä 10-30 ja villipossut päälle. Sorkkaeläinten kannat satoja/1000ha.
Kuinkahan ne Ruotsissa pärjää ,kun Suomessa nykyiset huomattavasti pienemmät määrät enteilevät jo maailmanloppua ?
Valkohännän julistaminen haitalliseksi vieraslajiksi on tässä vaiheessa myöhäistä eikä toimenpiteellä välttämättä voiteta mitään. Kanta on kuitenkin saatu lasku-uralle jo nykyisilläkin konsteilla. Täällä keskemmällä on siinä ja tässä saako edes näköhavaintoa koko otuksesta. 30 valkkaria kaatui viime kaudella ja ennakkotietojen perusteella ensi syksynä tuskin sitäkään. Tämä siis koko paikkakunnalla. Pyyntiluviksi muutettuna 22,5/80 mahdollisesta. Kaatoja kolmannes vähemmän kauteen 2020-21 verrattuna (33,5/60).
Ei kukaan jk:ta ole estämässä. Talouden realiteetit vain on pakko tunnustaa. Kun toteuttaa menetelmän vaatimat toimet itse , on lopputulos varmasti mieleinen. Ulkopuoliset ilmaiset ihmeidentekijät eivät ole ratkaisu.
Puunostajat ovat kiinnostuneita vain halvasta raaka-aineesta. Siksi jotkut jk:ta valmistelevat hakkuut puustoisesta metsästä lakirajalle kiinnostavat. Ostavat puut harvennuspuiden hinnalla ja teettävät työt aukkotaksalla. Toista kertaa tuskin jäljilleen palaavat.
Missä hirviä esiintyy tuo 5,5/1000 , siellä on jahtaajiakin. Alle kolmen tiheyksillä alkavat osallistujat olla hakusessa. Tosin tilanne ei kauaa siinä säily. Kun kiinnostus metsästystä kohtaan laskee , hirvet ottavat jälleen tilan haltuun. Lopetuspäätöksen tehnyt metsästäjä ei monestikaan palaa enää joukkoon.
Pikkuisen ihmetyttää ”napahenkilöiden” polte muuttaa lakeja ja päätöksentekorakenteita . Kuitenkin lopulliset päätökset eri tilanteissa tekee jokainen seura ja metsästäjä oman tuntemuksensa perusteella. Jos lupien käyttöaste on keskimäärin 80% ja paikoin lähellä puolta , syy/vika löytyy paikalliselta tasolta ,jossa lopulliset ratkaisut tehdään.
Kannattaa miettiä enemmänkin sitä , ovatko metsästysseurat kuihtumassa jo siellä ,missä ongelma on laajenemassa tai ovatko pedot jo aiheuttaneet hirvien laumaantumisen laajemmalla aluiella. Vahinkojen keskittyminen valtateiden tuntumaan voi johtua teiden suolauksen houkuttelevasta vaikutuksesta ja siitä ,että vilkkaiden teiden läheidyydessä metsästys on haasteellista. Koiraa ei haluta syöttää susilla eikä johdattaa saaliin perässä auton alle. Molemmat vaihtoehdot aiheuttavat katvealueita toimintaan. Suolattu haaparisukko ja pajukko tien varrella on hirville houkutteleva vaihtoehto . Koiraa noihin olosuhteisiin ei kukaan vapaaehtoisesti laita.
Kerrataan vielä Keski-Suomen tilannetta. Lupien käyttöaste 80%. Parilla paikkakunnalla alle 60%. Pyyntilupia on haettu parisataa viimevuotista enemmän. Luvat mahdollistavat noin 4000:n hirviyksilön poistamisen päiviltä. Toteutuessaan kaatuisi hirviä yli kolmannes viime kautta enemmän. Maanomistajien ääntä on siis kuultu ,mutta kokonaan eri asia on pystytäänkö kaikkien toiveita täyttämään.
Jälleen aukko Jätkän sivistyksessä. Oikean runkoluvun määrittäminen perustuu nimenomaan oikean läpimitan määrittämiseen , joka selviää joka kerta ,kun moton kouralla tartutaan runkoon. Läpimitta näkyy välittömästi ,kun loksauttaa kouran kiinni. Ilman tätä arvoa ei koealamittaustietoja voi syöttää järjestelmään eikä oikeaa runkolukua ilmoittaa.
Runkolukua on helppo seurata vaikka koko ajan astumatta ulos kopista . 11 metrin puomi toimii ”mittakeppinä” mahdollisissa rajatapauksissa. Itselläni oli tapana seurata oikean runkoluvun toteutumista lähes jokaisella työpisteellä. Relaskoopiin kanssa ei olisi vastaavaan ollut mahdollisuuksia. Runkolukuun perustuvia otantoja on mahdollista tehdä lähes rajattomasti työskentelyn edetessä.
Kun vielä loikataan takaisin energiapuiden pariin , on relaskooppi ko työmailla täysin tarpeeton työkalu. Puusto on liian pientä . Runkolukuun perustuva tiheyden määrittäminen on ainoa toimiva vaihtoehto , kun keskustellaan kuituläpimitan täyttävistä puista.
…niin hirviäkin olisi nykyolosuhteissa Suomessa kymmenkertainen määrä ilman ihmisen ”häiriköintiä”.
Tutkimuksissa on todettu petojen tappavan vain 10% hirvikannasta niillä alueilla ,joilla ihminen ei sekaannu eläinten luontaiseen olemiseen millään muotoa. Metsiinkään ei kajota ansiomielessä.
Perkon kohteet tuntihommia. Huomioidaan onneksi kantohinnassa. Mitä enemmän rukkasenjälkiä puussa , sitä alempi kantohinta. Rajataan monesti kaupan ulkopuolelle kokonaan. Tasaisilla mailla erilliskaatoa ei käytetä ollenkaan. Moton ulottumattomissa olevat puut edistävät mukavasti säästöpuutavoitteen toteutumista.
Mikäli oli tarkoitus markkinoida jk-hakkuita sillä ,että tarvitaan vielä metsurikin mototon lisäksi , voi olla ostajakandidaatit kiven alla. Jatkuva kasvatus toteutuu siten kirjaimellisesti oksankaan katkeamatta jk-tilojen mailla.
Jk:t ovat vain kelirikkoajan täytetöitä. Kyllä motokuski repäisee mieluimmin sen 300-500 mottia puuta nurin aukosta työvuoron aikana verrattuna siihen ,että on tyytyminen alle sataan mottiin epämääräisillä jk-leimikoilla. Korjuuesimieskin ajattaa mieluimmin moton aukolle ,kun yleensä on kiire saada kiintiöt täyteen. Kelirikkoaikaan aikataulu on väljempi . Tosin tuolloin kokeneimmat kuskit pitävät ylityövapaitaan. Vähemmän kokeneet pääsevät näyttämään kykynsä jk:lla. Voi käydä niinkin ,että korjuu siirtyy seuraavaan vuoteen. ”Eräpäivä” on ollut monesti käsillä siinä vaiheessa ,kun jk-kohteille saadaan tekoporukkaa. Nopeita toteutuksia voi olla turha odotella .
