Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Remeksen toteamus pätee myös hirvien kohdalla. Kenenkään ei tarvitse tehdä mitään . Hirvikanta kasvaa ihan itsekseen.
Protesti puolestaan perustuu ihan luonnolliseen seuraukseen petojen läsnäolosta . Kukaan ei halua viedä koiraansa petojen revittäväksi. Eikä kenenkään liene pakkokaan. Tilanne tuskin korjaanu ilman radikaalia muutosta petopolitiikassa. Kohta on kaikki paikat täynnä petoja ja hirvieläimiä, mikäli kädettömyys päätöstenteossa jatkuu. Srva -toiminta vastaavasti kuihtuu.
Mistähän myyräntyöstä Gla oikein höpisee? Tosiasioiden tunnustaminen ei ole pelottelua. Kun petoja halutaan lisää ja metsästys sen myötä vaikeutuu , vaihtaa moni harrastusta jo pelkästään tämän takia. Biologiallekaan ei mahdeta mitään. Metsästäjäkunta vanhenee ja rivit harvenevat luonnollisista syistä.
Hirvi käyttää auliisti edullisen tilan ja olosuhteet hyväkseen. On tutkittu ,että luonnontilainen hirvikanta lisääntyy voimakkaasti laajojen metsäpalojen jälkeen. Suomessa vastaava tilanne on avohakkuiden seurauksena jatkuva olotila ,joten olosuhteet ovat aina otolliset hirvikannan kasvulle , kun metsästys ei pysy mukana kehityksessä.
Hirvilaumat suurenee ja ”metsästäjälaumat ” pienenee. Merkit ovat jo ilmassa. Korpilahden esimerkkitapauksessa saattaa olla kysymyksessä hirvien laumaantuminen mäkien päälle susien hyökkäysten hankaloittamiseksi. Vihollisen voi havaita kaukaa ja almäkeen pääsee liukkaasti karkuun. Tämä on yksi syy ,miksi hirvet hakeutuvat mielellään korkeille paikoille.
Koskahan näämme otsikon ,jossa kerrotaan tulevalle syksylle jätettyjen lupahakemusten mahdollistavan yli kolmanneksen lisäyksen kaadettavien hirvien määrään kuluneeseen metsästyskauteen verrattuna Keski-Suomessa? Tämä oli todettavissa Metsä-lehteen jätetyssä riistaneuvoston vastineessa hirvituhoja käsittelevään uutiseen. Hirviä kaatui kaudella 2023-24 2800kpl ja tulevana syksynä olisi mahdollista kellistää 4000.
Vielä noihin hiilinieluihin sen verran , että peilistä löytyy se suurin syyllinen nielujen katoamiseen. Hirvellä ei asiaan ole osaa eikä arpaa. Se syö vain elääkseen. Moni ihminen kuluttaa luontoa toistenkin edestä .
Kohta alkanee tulla ilmoituksia karvaisista roskisdyykkareista. Huonoille tavoille oppinut nallukka on tuhonnut jo kesäteloilla olevia pienoetopyydyksiä.
Lähistöllä maastoon jätetty kanuloukku koki männäviikolla täystuhon. Oli niin rutussa niin rutssa ,kun voi olla. Haaskanjämät leiviteltynä ympäri tienoota. Paikalla käynyt totesi ,että ei tule kalua enää siitä pyydyksestä.
Mutama vuosi sitten pienille sorkkaeläimille tarkoitettu ruokinta-automaatti koki saman kohtalon. Maan tasalle meni koko komeus . Todettiin suosiolla korjauskelvottomaksi. Roskasäiliöt tulevat olemaan seuraava kohde ,mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa.
Jos Gla on jäänyt siihen käsitykseen ,että minä koen hirven ongelmattomaksi , on päätelmä väärä. Olen kokenut hirvikannan hallinnan varsin haastavaksi. Suomen runsaat ravintovarat antavat kannan kasvulle loistavat edellytykset . Luonnontilaisella Isle Ryalen saarella hirvikanta vaihtelee 7-44 /1000 ha haarukassa vasatuoton ollessa vain kolmannes verrattuna Suomen vasatuottoon. Ravintovarat ovat maassamme huomattavasti paremmat Isle Royaleen verrattuna.
Monesti on ihmetelty , mistä hirviä oikein sikiää ,kun ne tuntuvat olevan välillä paikallisesti ihan loppu. Ruotsalaistutkimuksista löytyi tähänkin valaistusta. Tutkimuksissa suljetulla alueella kahdeksan hirven lauma kehittyi 60 hirven tokaksi viidessä vuodessa ,kun ravintoa oli runsaasti tarjolla!
Metsästystä ja metsästäjiä on helppo arvostella. Edellä kertomani toivottavasti valaisee hieman ,miten ison haasteen edessä hirvien suhteen ollaan. Kanta pystyy hyvin nopeasti kasvamaan hallitsemattomiin mittoihin ,jos ote vähänkin herpaantuu. Olemme olleet onnekkaita ,että tilanne on saatu haltuun tähän saakka. Uusien järjestelmien ja toimintatapojen avustuksella kannan kehitykseen on voitu reagoida huomattavasti nopeammin verrattuna esim. aikaan kymmenen vuotta sitten. Pedot ja metsästäjien ikääntyminen voivat kuitenkin muuttaa kehityksen suunnan. Metsänomistajien omat toimet voivat pelastaa pahimmalta. Juhlapöytää hirville ei kannata pitää jatkuvasi katettuna. Se ,että hirvivahingoista päästäisiin jollakin keinolla kokonaan eroon, on epärealistinen toive. Ei päästy 50 vuodessa eikä päästä jatkossakaan.
Metsävahinkoja koskevat korvaushakemukset eivät ole ainoat tekijät ,jotka kertovat hirvien vähenemisestä . Kolaritilastot näyttävät kehityksen suunnan. Metsästyksen yhtydessä tehdyt havainnot ovat myös laskeneet vuodesta 2018 vuoteen 2022. Vasoja sai pari vuotta sitten hakemalla hakea. Vahingot tunuvat koettelevan vain harvoja ja valittuja ihmisiä , vaikka tapahtuisi mitä. Hirvikanta on kuitenkin ollut näin alhaalla viimeksi lähes 30 vuotta sitten.
Puoli milliä maksettuja korvauksia vuodessa ei oikein anna kuvaa kovin massiivisista tuhoista. Viisi milliä oli tarjolla ,puolikas kelpasi ja vuosi vuodelta anomuksia on tullut vähemmän. Eikö se ole merkki muiden samaan suuntaan osoittavien idikaattoreiden ohella ,että hirvikanta on laskenut?Talvehtimisalueilla vahingot eivät lopu koskaan. Kokonaisia talvehtimisalueita on kuitenkin viime vuosien tehometsästyksen vuoksi lakannut olemasta kokonaan.
