Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Eikös ne tarkastuksissa ”harvaksi tuomitut” enskatin johtuneet siitä ,että lehtipuuriukuja ei oltu huomioitu kokonaisrunkolukua määriteltäessä? Kun ei ollut muuta jätettävää oli tyydyttävä hoikkaan hiekseen.
Väkivaltaisilta ja juopoilta aseet pois ,mutta kuinkahan moni menettää aseensa perättömän ilmiannon perusteella. Metsästävälle X:lle on helppo kostaa , kun väittää tätä väkivaltaiseksi. Mieleinen harrastusmahdollisuus on tällä tavoin tuhottu ,kun virkavalta ottaa aseet haltuun. Saman voi tehdä matalamielinen naapurikin toisen samanmielisen avustuksella.
Samaa mieltä . Ketola kirjoittaa asioista tiiviisti jalat maan pinnalla. Huomioi myös monimuotoisuuden ,mutta senkin niin ,että eri puulajeilla on kaikilla riittävä tila ympärillään kehittyäkseen normaalisti. Varsin yleinen käytäntö on ollut tähän asti esim lehtipuun suosimisen kohdalla ,että täystiheässä havupuutamikossakin on pitänyt olla runsaasti lehtipuuainesta varsinaisen taimikon lisäksi ,vaikka kokonaisrunkolukua olisi pitänyt alentaa esiintyvien lehtipuiden verran tai mieluummin vähän enemmän.
” Määräysvalta on hänellä , jolla on panokset piipussa”, naureskeli isäntä marssitettuaan haulikko tanassa tavoittamansa salametsästäjät kotiinsa odottamaan virkavaltaa . Kävi kuitenkin myöhemmin niin ,että mittava määrä aseita päätyi takavarikkoon tämän kohtaamisen seurauksena . Ei kuitenkaan päätynyt ikuiseen pannaan ,kuten tänä päivänä. Nyt riittää ,kun puristaa kättään nyrkkiin sen verran ,että väri katoaa sormista räväkämmän ajatustenvaihdon yhteydessä. Poiisille ei ole vara edes v. ..lla. Pyssyt saa talteen silläkin ,että on jossakin tilanteessa verbaalisesti liian lahjakas poliisiin verrattuna. Tunnen kaverin ,jolle kävi näin. Onneksi asia korjautui valituksen jälkeen. Yksi jahtisyksy jäi kuitenkin väliin , kun pyssyt olivat virkavallan huomassa.
Narisijalle
Neuvottelivat ja homma toimi ,kunnes kilpailulaki (Purasjoki) lopetti keskustelut toteamalla niiden olevan vastoin lakia. Samaan syssyyn päätyivät yrittäjien taksakirjat poltettaviksi roviolla ja suositushinnat työsuoritteille jäivät historiaan. Sen jälkeen asioita on hoidettu vahvemman osapuolen ehdoilla. Elettiin 1990-lukua.
Visan kommenttiin on todettava ,etää juuri hänen esittämissään kohteissa- peltojen reunoilla ja tiealueilla – giljotiini ja kokopuukorjuu puolustaa paikkaansa. Elykeskus urakoi tie- ja rata-alueita kyseisellä konstilla hyvinkin laajasti. Tämä toiminta kuitenkin vähentää tarvetta siirtyä nmk-palstoille. Hajallaan olevat ja pienehköt nmk:et eivät ole haluttuja kohteita eikä niille riitä tekijätkään.
Kun vedotaan metsuripulaan ja esitetään konetta korvaamaan heidän työtään kunnostamassa huonoon kuntoon päässyttä nuorta metsää ,ei oteta lainkaan huomioon sitä tosiasiaa ,että konekuskeja ei riitä nykyisiinkään tarpeisiin.
Toinen päivittelyn aihe on metsurityön kalleus. Sama touhu koneella (=metsän laittaminen kasvukuntoon) maksaa käytännössä paljon enemmän , mutta lasku työstä ei vain päädykään isännälle. Näyttää olevan jopa vallalla ajatus ,että toisen tekemä työ olisi ilmaista. Kummasti kirkastaisi ajattelua ,kun mh-kustannukset nuoren metsän kunnostuksiin asti olisivat kokonaisuudessaan mo:n vastulla. Olisi sitten oma asia , miten halvasti tai kalliisti työt hoitaa. Omatoimisuuden rooliakin olisi mahdollista kasvattaa ,jos metsuri tuntuu kalliilta vaihtoehdolta.
Koneiden vuoro metsissä koittaa vasta silloin ,kun niissä on tarpeeksi kannattavasti ja ilman tukiaisia korjattavissa olevaa puuta. Raivaussahan avulla on pärjättävä siihen asti tai maltettava odotella markkinahakkuuajankohtaa kymmenen -viisitoista vuotta pidempään ,jos raivaus ei maistu. Silloin keskustellaankin jo kiinnostavasta energiapuukohteesta.
Parasta lääkettä tämän ikuisuuskysymyksen ratkaisemiseksi on jättää trolleille vastaamatta. Nämä tietävät ,mistä narusta nykiä ,jotta saadaan hämmennystä aikaan.
Mutta….olisi todellakin mukava nähdä se kahden alansa osaajan mittely aiheesta jaksollinen vs jatkuva Metsä-lehden palstalla ,kuten jo aiemmin ehdotin. Pääosissa Visa ja Arvo K. Joko haastatteluaika ko henkilöiden kohdalla on sovittu? Visakin osoitti jo kiinnostusta ja tiedän varmasti ,että Arvo suorastaan puhkuu intoa päästä esittelemään jatkuvan saloja.
Herra Hirven viimeinen ennen kelirikkoa tehty paskaleimikko ei ole mitenkään yleistettävissä. Kyllä nuo tienvarsien ja teminaalien näkymät kerovat ihan toista. Poltettava puu on paksumpaa, kun ennen.Toki jos haluaa metsästään vieläkin huonompaa tuottoa ,kun jk:sta, voi jäädä odottamaan risukkoon toimijaa, jota ei tule. Sen voin kokemuksesta sanoa ,että hikisiä aikoja on luvassa ,jos odottelua kestää kauemmin. Työmäärä kasvaa korkoa 10%:n vuosivauhtia. Rehevillä maapohjilla enemmän.
Hirvet eivät lue lajeja ja asetuksia. Ko jutussa vedottiin tilanteeseen 5-8 vuotta sitten. Paljon on tapahtunut siitä ajasta. Monin paikoin hirvien jäljet ovat kadonneet kokonaan. Kumma muuten ,että metsästäjien tarjoama ilmainen triconlevityspalvelu kelvannut isännälle. Harvinaista vastaantuloa porukalta.
Lakien mulkkaamisella ei tässä tilanteessa voiteta mitään. Jos nykyisetkään luvat eivät käy kaupaksi ,eivät lakimuutosetkaan voi tuoda muutosta tilanteeseen. Kukin seura tahollaan päättää siitä ,milloin jahti on ohi omien havaintojensa perusteella. Kannattaa muistaa sekin ,että värkeissä on varaa kiristää tarpeen vaatiessa jo nyt , kun pankkilupia on tarjolla noin 20% enemmän ,kun kannan laskennallinen tavoite edellyttää.
Meillä liikkumavaraa on 30% ylöspäin. Jos kanta näyttää huolestuttavan suurelta , vasapainotteinen jahti käyntiin! Yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa kaksi vasaa. Tällä keinolla kantaa saadaan nopeasti alas ihan ilman pykälien nikkarointia. Jos vasoja ei löydy arvioitua määrää, tuskin löytyy aikuisiakaan. Silloin ei käytetä kaikkia myönnettyjäkään lupia.
No oletkos myynyt erikseen hehtaarin tai parin palstoja? Valtaosalla keskiverto metsänomistajista kuviokoko liikkuu noissa lukemissa. Infrakaan ei ole läheskään kaikilla niin houkuttelevassa kunnossa , kun Visalla.
Käsittelen tätä energiapuuasiaa puhtaasti kokonaistaloudellisessa mielessä koko toimintaketju huomioiden. Pyrin myös kokemuksieni perusteella kertomaan mielestäni parhaiten toimivista malleista metsän kasvatuksessa. Metsää omistaneena ja satoja palstoja kolunneena osaan kyllä katsoa tilannetta useammalta eri kantilta. Energiapuukaan ei ole kirosana ,jos kaikki leikissä mukana olevat saavat tekemisistään kohtuullisen korvauksen. Se ,että teetetään itselle kuuluvat rästityöt toisilla , ei oikein tunnu hyvältä. Tämä ei toimisi missään työyhteisössä. Metsäpuolella siitä on jopa maksettu. Tosin kehityksen suunta näyttää muuttuneen parempaan suuntaan, kun tukimuotoja kehitetään. Tukien leikkaaminen puolestaan ohjaa kustannustehokkaampaan ja oikea-aikaiseen toimintaan.
