Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Puustopääoman tuplautuminen metsienkäytön lisääntymisestä huolimatta yleisestä harsinnasta luopumisen jälkeen on aika vahva näyttö jaksollisen paremmuudesta. Sitä tosiasiaa eivät Perkon ja jovainin venkoilut pysty kumoamaan .
Jaksollisessa menetelmässä oikein toteutettuna ei tunneta elefanttiheinikkoa. Jatkuvan harveikoissa käsite on hyvinkin tuttu. Perko siis tietää varsin hyvin ,mistä puhuu. Sijainti vain ei osunut kohdalleen.
Tuo 70 mottia/ha on osapuilleen se määrä puuta ,mitä on kertynyt jk:n finaalivaiheen hakkuista siinä vaihessa ,kun mo on tullut järkiinsä ja uudistanut kohteen. Sitteen ovat alkaneet muokkaukset ,istutukset ,heinäykset ja raivaaminen , joista Perko ihan aiheesta varoittaa. Ne on nimittäin tehtävä jk-hankkeiden kariuduttua raskaimman jälkeen ja pitkän kaavan kautta. Laiha kantorahatulo pakollisesta päätehakkuustakaan ei kauaa lämmitä.
Sinisilmäisiä näköjään riittää. Aate on tärkeämpää ,kun tulokset. Jk ei ole kestävän kehityksen mukainen ratkaisu. Siksi siitä on luovuttu ja saatu puustopääoma tuplaantumaan. Jos olisi jatkettu entiseen malliin ,asuisimme arolla.
Olen sitä mieltä ,että jos halutaan oikeasti toteuttaa jatkuvaa kasvatusta , ei puihinkaan pidä kajota. Antaa niiden kasvaa ja lahota aikanaan omaan tahtiin.
Enhän minä ole ollut lainkaan moittimassa sitä ,että energiapuuta käytetään ja ostetaan. Ristiriita johtuu vain siitä ,että kauppaa yritetään tehdä materiaalista ,joka on joko liian pientä tai nykytilanteessa käyttötarkoituseen sopimatonta (=pieniläpimittainen kokopuu ) turpeen käytön loppuessa tukipolttoaineena. Mielipiteeni perustuu päivitettyyn tietoon. Energialaitokset ovat jo vuosia moittineet pystystä kerättyä pienpuuta huonoksi materiaaliksi. Miksi sitä sitten yritetään suosia? Metsänhoidollisuuskin on huono veruke pienpuun kasvattamiseen ,jos toisin toimien päästään selkeästi parempiin tuloksiin.
PS. Olen itsekin myynyt energiapuuta paikalliselle kunnalliselle lämpölaitokselle kuitupuun hinnalla jo 1980 luvulla kunnostaessani harsintahakkuiden seurauksena syntyneitä lepikoita paremmin tuottaviksi. Kaikki polttoon ja kuusta tilalle. Paikallispoliitikot moittivat tuolloin puuta kalliiksi öljyyn verrattuna. Minä sain puuni kaupaksi ,kaikki eivät ,kun siirryttiin halvempaan öljyyn. Sama tulee olemaan edessä niilläkin jotka odottelevat motoa nuorta metsää kunnostamaan. Normaali harvennuksille löytyy tekijöitä ja ostajia varmimmin.
Johtuu keskimääräisten tilojen pienistä kuvioista. Jos risupuskia tarjotaan ,ostaja kertoo kohteliaasti ,kuten ”huutokauppakeisari” ohjelmassaan. ”Jos jätät tuon kuvion pois, tarjous on tämä. Muuten ei tule kauppoja”. Alle kahden hehtaarin markkinakelvottomia rästikohteita on Suomi väärällään. Vain murto-osa päätyy käsittelyyn ajallaan.
Energiapuuhakkuut ova laajentuneet isompiin metsiin ja palstat ,kuten esim. jpjulkun kuvassa, odottavat ostajaansa. Samaan aikaan omistaja ihmettelee ,miksi ei kukaan kiinnostu. Käytännössä onkin monen ”energiapuurisukon” kohdalla käymässä niin ,että jäävät edelleen oman onnensa nojaan ,jos omistaja ei itse pysty tekemään niille mitään. Kelpaavat sitten joskus vuosikymmen kuluttua energiaksi , jos vielä sittenkään. Vähemmällä pääsee ,kun pitää huolta taimikonhoidoista ajallaan.
Laiminlyönti kasvaa korkoa 10%:n vuosivauhtia tyämäärän suhteen. Rehevillä mailla tätäkin enemmän. Vaihtoehto kannattaa pitää mielessä ,jos on aikomus korvata hoitotyöt energiapuuhakkuilla, jotka eivät välttämättä toteudukaan enää tulevaisuudessa.
Olen koko ajan kertonut kehityksen suunnan palstalaisille ,jotka himoitsevat pieniä erikoiskoneita keräilemään heidän risujaan energiaksi.
20 vuotta sitten tilanne oli toinen. Sitä pientä kalustoa tehtiin nimenomaan pieniä puita varten ja kierreltiin ympäri maata etsimässä sopivia kohteita. Töiden ketjuttaminen ei onnistunut edes huonosti ,vaikka esim. itse olin monopoliasemassa niissä hommissa valtakunnan suurimman yrittäjän leivissä. Myöhemmin sama ongelma oli edessä työskennellessäni ei niin ison ,mutta maakunnallisesti merkittävän yrityksen lipun alla.
Näinhän se tänä päivänä menee ,että sekalaiset pienialaiset leimikot korjataan suoraan energiaksi niillä vehkeillä ,jotka pystyvät tekemään kaikki tilan hakkuut samalla kertaa. Tämä vähentää suoraan tarvetta puuttua liian pieniin puustoihin erillisten energiapuuhakkuiden muodossa. Tämän vuoksi onkin tärkeää saada puut järeytymään tähän toimintamalliin sopiviksi. Kannattaa pitää mielessä sekin ,että vaikka minimiläimitta energiapuiden kohdalla on esim. 5 senttiä , ei tarkoita sitä ,että kaikki sen kokoluokan puu kelpaisi. Puuston pitää olla kokonaisuudessa huomattavasti isompaa . Tämän vuoksi esim. nuoret metsät on kunnostettava muilla keinoilla. Ei motolla. Energiatarpeet löytyvät muualta paljon helpommin ja taloudellisemmin, kuten lukijoiden kuvissa näkyvä esimerkki osoittaa.
Nyt näätte lukijoiden kuvissa ,mikä on suunta. Pääkuvassa ”rankaa” ja lisäkuvassa kokopuuta. Ei tarvitse hakemyllyn jauhaa tyhjää. Tavaraa makasi esikuivatuksessa huomattava määrä . Eniten kokopuuna kerättyjä runkotilavuudeltaan 100-200 litran ”karvaisia” kuusia. Kuvissa näkyy vain pintaraapaisu kokonaisuudesta.
Tuntuu melkoiselta näpertelyltä lähteä keräilemään vastaavaa energiapuumäärää pitkin nuoria metsiä 5-10 litran onkivavoista ,mikä tuntuu olevan edelleenkin monen toiveuni. Nyt on tilanne se ,että kuitupuukin kelpaa poltettavaksi ja paksu kuitu erityisen hyvin.
