Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vaikea ymmärtää ,kun ei ole totta.
Sehän tuossa oli ongelma ,että jo pätevää ja kokenutta ihmistä juoksetettiin ala-arvoisesti tilanteessa ,jossa hän joutui hankkimaan muodollisen pätevyyden tehtäväänsä. Kun muotoasia oli kunnossa ,ei tarjottu pysyvää työpaikkaa ,vaan”mahdollisuutta” lisäkouluttautua tekemällä käytännössä jo osaamisan asioita vaihtovalmennusnimikkeellä ilman palkkaa.
Iloisia uutisia luontoväelle! Lahopuista ei tarvitse kantaa enää huolta. Niitä syntyy Itä-Suomessa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan kymmenkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.
Oma lukunsa on vaihtovalmennus ,jossa ammattitutkinnon suorittaneita kiertätetään eri verukkeilla ilmaistyövoimana yrittäjien kesken. Oppia saa sitä kautta valitettavasi niukasti. Onneksi kova kysyntä työvoimasta on hieman rauhoittanut tätä riistämisen muotoa ,jossa ammattiin valmistuneelle ei haluta maksaa sitä palkkaa ,mitä osaaminen edellytyää.
Kannattaa ottaa huomioon kasvatustapoja vertailtaessa , että jaksollisen kasvatuksen tulokset paranevat vuosi vuodelta suhteessa jatkuvaan kasvatukseen. Nyt hakataan metsiä, joiden uudistaminen tapahtui viiveellä. Keräämättömät hakkuutähteet hidastivat ja hankaloittivat uudistamista. Maan joutui pitämään pari vuotta ”mahona” hakkuutähteiden maatumista odoteltaessa.
Taimiaineskaan ei ollut aina priimaa. Heinää , vadelmaa ja vesakkoa oli aivan eri määrä nykyiseen verrattuna hidastamassa taimien kehitystä. Maan muokkauksessakin oli puutteita , jonka vaikutuksesta taimien alkutaival ei ollut paras mahdollinen.
Osa uudistuskohteista oli finaaliin päätyneitä jk kuvioita,joiden uudistaminen osoittautui erityisen hankalaksi ja hitaaksi . Näiden kohdalla tulokset eivät muodostuneet parhaiksi mahdollisiksi.
Kun katselee viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tehtyjä uudistusaloja , ovat näkymät aivan eri luokkaa verrattuna pelkästään niihin taimikoihin ,jotka olivat vastaavassa kasvuvaiheessa kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt on lupa odottaa parempaa. Sato tulee jatkossa kasvamaan ja on korjattavissa vuosia aikaisemmin verrattuna 20 vuoden takaiseen aikaan. Melkoinen valehtelija pitää olla, jos pystyy tulevaisuudessa ”todistamaan” jk:n paremmaksi vaihtoehdoksi taloudellisessa mielessä , kun se ei onnistu nytkään.
Sähkökattiloissa käytetään pörssisähköä silloin ,kun se on halpaa . Puu on vastaavassa tilanteessa kiinteähintaista. Tuosta johtuu ero. Eihän sähköön muuten oltaisi siirtymässä eikä pienydinvoimaloita suunnittelemassa ,jos puu olisi kestävä vaihtoehto. On lisäksi vaara ,että puun mahdollisuudet poltettavana materiaalina tuhotaan samalla keinolla ,kun tapahtui turpeen kohdalla. ”Sopivalla” verotuksella puun polttaminen loppuu äkkiä. EU:sta voi odottaa mitä tahaansa. Pieni skeptisyys puun polttamisen suhteen ei liene pahitteeksi. Puu on pyrittävä kasvattamaan parempia käyttötarkoituksia varten.
….ja kun eivät ymmärrä, vastaukset etsitään runokirjasta.
Avauksessa mainitsemassani artikkelissa todetaan sähkön hinnaksi 5€/MWh ja vaihtoehtoisella tavalla tuotetun energian hinnaksi 40€/MWh. Paineet puun korvaamiseksi ovat jo noillakin luvuilla kovat.
Tuskin sähkön hinta kahdeksankertaiseksi nykyiseen nähden pomppaa. Puulla tuotettu energia maksaa tällä hetkellä 8x sähkön hinnan.
En jättäisi nuorta metsääni riukuuntumaan sähkön hinnan kohoamisen toivossa . Taimikossa tekisin hoitohommat mieluimmin vähän etuajassa ja huolehtisin siitä ,että ylitiheyttä ei esiinny missään vaiheessa. Toimenpiteet on toteutettavissa vähällä vaivalla ja kelvollista myytävää kehittyy tilalta ihan eri määriä ja tahtiin verrattuna siihen ,että alkuvaiheessa keskitytään tuottamaan vain risuja. Reilun rankapuun kohdalla ei ole markkinointivaikeuksia.
Suurin osa uudistetuista aukoista on pinta-alaltaan alle 2 ha eikä kaikille ole tarjolla paikkakunnan ainoaa pientä konetta korjuutöihin. Sekin jäi Puukin kohdalla hämärän peittoon , saiko yrittäjä työstään katetta. Se ,että joku sattuu tekemään jotakin ,ei tarkoita ,että homma kannattaa. Pienemmällä kalustolla aloittaneet ovat kilvan vaihtaneet isompiin ja monikäyttöisempiin laitteisiin ,jos vain ovat kyenneet.
Tosiasia on ,että suomalainen keskivertometsänomisaja joutuu tyytymään siihen kalustoon ,jonka puuta ostava taho leimikolle toimittaa. Pienipuiset kohteet saavat usein jäädä odottamaan vuosiksi järeytymistä riittävään kokoon korjattavaksi keskikokoisella koneella ,jolla pikkutilan muutkin hakkuut tehdään samalla reissulla. Näistä on laaja kokemus vuosien varrelta enkä suosittele ketään kasvattamaan puitaan ylitiheydessä missään vaiheessa . Puuston laatu ei ole parantunut ,kun korjuu ei ole toteutunutkaan toivotulla hetkellä. Nämä rästikohteet ovat juuri niitä ,joita ei ole saatu kaupaksi liian pienen puuston takia.