Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Palaa 15 kiloa koivuhalkoja vuorokaudessa pakkaskaudella ,vaikka ei ole pörssisähköäkään . Paneelit tuottaa ”omaa” sähköä ,kun vähänkin paistaa. Risut ei kelpaa minullekaan.
Raivaussahat kannattaa todellakin pitää tikissä , kun puuta tarvitaan vähemmän jatkossa poltettavaksi. Viimeistään nyt on tehtävä päivitykset ajan tasalle metsänhoitotöiden osalta. Nyt on myytävä tähän saumaan kaikki ,mikä suinkin kelpaa. Toista vastaava mahdollisuutta tuskin tulee.
Puu lienee edelleenkin käytössä siihen tarkoitukseen ,mutta sitä ei enää kovin paljon tarvita . Tuulettomia hetkiä on vähän.
Paksu ranka on hyvä varapolttoaine. Siitä saa hyvää haketta ja se on helppoa varastoida käyttökohteelle. Ei tarvitse pakkaskaudella lähteä aukomaan metsäteitä korvessa lojuvien risukasojen takia. Niitä tuskin lämölaitoksen terminaaleihin kuljetellaan.
Tuoreessa maakuntalehdessä oli aukeaman kokoinen tiedote ,jossa kerrottiin avauksessa esiintyneen voimalan,Rauhalahti, siirtyvän vähitellen tuottamaan lämpöä sähköllä ja lämpöpumpuilla ja varastoimaan lämmön akkuperiaatteella. Jo lähivuosina tuotannosta korvataan kolmannes ko menetelmällä. Kokonaan sähköön siirrytään viimeistään nykyisen voimalan tullessa käyttöikänsä päähän eli 10-15 vuoden sisällä.
Ei liene yllätys ,jos sähköön siirrytään mahdollisimman nopeasti. Puulla tuotettu lämpö on tällä hetkellä kahdeksan kertaa kalliimpaa sähköllä tuotettuun verrattuna. Jokainen voi tahollaan päätellä ,mikä on risujen tulevaisuus energian lähteenä. Metsänomistajalla on aito syy estää risukon kehittyminen taimikoihin ja kasvatusmetsiin ja pyrkiä tuottamaan pelkästään jäykempää puuta muun teollisuuden tarpeisiin. Rauhalahti ei ole ainoa lämpölaitos ,jossa suunnitellaan siirtymistä sähköön ja muihin polttoa korvaaviin menetelmiin lämmöntuotannossa. Ilmiö on valtakunnallinen.
Ei juttu mikään outo ole. Tunnustetaan tosiasiat. Kirjoitin tälle palstalle saamieni kokemusten perusteella jo 15 vuotta sitten , että taimikoita perkaamalla ei energiaa voi tuottaa taloudellisesti eikä kestävästi. Taimikko on ehtinyt jo hyvin huonoon kuntoon siinä vaiheessa ,kun energiapuun korjuu on työmuotona kannattava. Lisäksi myöhemmin taimikosta peräisin oleva kokopuumateriaali on todettu soveltuvan huonosti poltettavaksi. Turpeen ohella käytettynä kokopuu oli kelvollista ,mutta ilman turvetta ei .
Taimikonhoito on siis tehtävä perinteisin menetelmin . Konetta on turha toivoa palstalle ennen , kun puusto on vähintään rankamitoissa ja kooltaan lähempänä 100 litraa/ runko. Sitten on sama ,meneekö selluksi vai poltetaanko saalis.
Ei ole kyse mistään pakkohoidosta ,vaan siitä, että on hölmöläisen hommaa jättää taimikot huonolle hoidolle ,jotta alueelta saataisiin kokopuuna korjattavaa pienpuuta/ onkivapoja. Tällä hetkellä on pakko odotella niin kauan ,että puusto on korjattavissa karsittuna rankana. Karsimaton latvus ei sovellu käytettäväksi kattiloissa ilman turvetta tukiaineena.
Aukoista kerättävät hakkuutähteetkin kuivatellaan ennen keräämistä . Tämän seurauksena neulaset karisevat eivätkä pikeä eivätkä syövyttä kattiloita poltettaessa pelkkää puuta.
Pystyrisu on kaikkein kalleinta poltettavaa huonon soveltuvuuden ja hitaan korjuuprosessin takia. Tukkipinosta lohkeaa ,paljon nopeammin ja edullisemmin poltettavaa.
Hakkuun yhteydessä ohjeet edellytyävät ,että polku-urat on pidettävä auki eikä poluille saa jättää hakkuutähteitä. Käytin usein polkuja ajouran pohjana ajaen toinen tela polku-uraa pitkin ja toinen sivussa. Tuli kerralla kunnon polku kävellä tai pyöräillä vaikka rintarinnan vuosikymmenien ajaksi. Muulla tavalla menetellen polut häipyisivät historiaan. Parantelin mainitsemallani tavalla lähitienoon harjujen polkumaisemia jopa pyöräilyyn sopiviksi. Tuli kestopolut ja avarat maisemat ,joista luonnossa liikkuvat ovat kiitelleet. Kaikki tapahtui vaivattomasti työn ohessa käyttäen entisiä karttaan merkittyjä uria ja yhdistämällä niitä toisiinsa.
PS. Eivät olleet yksityisten maalla
Kaikki tiedot löytyvät rhy:n tilastosta. Neljä vuotta sitten lupien käyttöaste 82. Kahtena seuraavana 70 ja kuluneella kaudella 75%. Kyseessä yhteislupa pina-alaltaan 44 000ha. Kun toteaa asiat omariistasta ,ei tarvitse arvailla.
Eilen lupapotti (luken kana-arvioon perustuva) jaettiin hyvässä hengessä osakasten kesken. Kaikki saivat sen määrän lupia , mitä esittivät.( toki jokainen voi hakea harkintansa mukaan).
Paikkakunnan kattava yhteislupa on ollut käytössä 35 vuotta eikä koskaan ole ollut ongelmia lupien saannin kanssa. Pankkikin on avautunut puhelinsoitolla ja uuden luvan on saanut minuutissa. Viime kaudella käytettiin yksi pankkilupa mutta osalla seuroista on jäänyt myönnettyjäkin lupia käyttämättä.
Kannattaa tutustua ensin siihen ,mitkä tavoitteet on annettu metsästäjille nykyisillä eväillä. Asetetut tavoitteet ovat olleet jo pitkän aikaa kunnianhimoisempia siihen nähden ,mitä metsästäjät kykenevät tai haluavat toteuttaa. Organisaatioiden viilaaminen on edellä mainitusta syystä täysin turhaa. Lupia kyllä saa riittävästi. On vain metsästäjistä kiinni ,paljonko he näkevät tarpeelliseksi ottaa. Eilen kelpasi suoraan 65% siitä lupamäärästä ,mitä tarjottiin. Lupapankkia paisutettiin ,että päästäisiin lähemmäs tarjottua määrää. Pari lupaa per seura on käytössä pankin kautta ,mikäli tarvetta ilmenee.
Valkohäntiin kohdistuva lupamäärä pidettiin ennallaan ,vaikka viime kaudella käytettin vain kolmannes tarjolla olleista luvista. Ilmassa oli jo ajatus pudottaa lupamäärää reilusti ,kun talviset havainnot ovat jääneet niukoiksi edellisiin vuosiin verrattuna. Saalismäärä on laskenut tasaisesti viimeiset vuodet ja on tällä hetkellä tasoltaan 0,7 yksilöä/ 1000ha. Valkohäntä ei ole ongelma ei siksi muodostu.
