Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kun sekä työnantajien ,että työntekijöiden järjestäytymisaste olisi korkeampi ,ei tarvitsisi lakkoilla. Esim. menestyksekkäällä Valmetin Rautpohjan tehtaalla työntekijöiden järjestäytymisaste on 97% ja asiat sovitaan neuvottelemalla. Firmakin on kehittynyt yhteisvoimin. Epäkohdat on hoidettu heti ,kun niitä on ilmennyt koko porukan kanssa yhteisymmärryksessä.
Kun tuloksia katselee ,ihmetyttää ,mikä hinku on nakertaa työntekijöiden edunvalvontamahdollisuuksia? Lakot ovat huonon johtamisen tulosta.
Perko ei näköjään lue ,kun toisella silmällä. Motokuski oli tehnyt hommat valtakirjakauppaa valvovan mhy:n toimarin ohjeilla. Isäntä väitti myöhemmin , että ei ollut saanut muuttuneista ohjeista selvää toimarin soitellessa asiasta työmaalta.
Jk- hommat tuntuvat menevän alituiseen pieleen teit niin taikka näin. Aina on nokka ja pyrstö tervassa. Eikö olisi jo parempi valita joku selkeämpi vaihtoehto ,varsinkin ,kun se on myös taloudellisesti parempi.
Lähiympäristössä on runsaasti sekä UPM:n ,että Groupin edellä mainitulla tavalla hoidettuja metsätetä. Hirvet liikkuvat mieluusti niitä pitkin ja napsivat pajukkoa ,kun se on pituudeltaan sopivaa eikä liian puisevaa. Viereiseen hoidettuun taimikkoon ei juuri poiketa, mutta ”syömävaran” sisältämiin taimikoihin jäljet johtaa helposti. Syömävaran on viisainta antaa kehittyä vasta ajoissa tehdyn varhaisperkauksen jälkeen. Tuolloin kasvatettava puusto kehittyy nopeasti karkuun hirvien ulottuvilta ja hirvet syövät mieluiten sopivalle korkeudelle kasvavaa vesakkoa täydentäen raivauksen vaikutusta . Mahdolliset vahingot kasvatettaviin taimiin jäävät minimaalisiksi. Varsinaisen th:n yhteydessä syömävaraa voi jättää enemmän ,jos siltä tuntuu. Minä en jättäisi. Männyn latvukset ovat hirvien ulottumattomissa ja sivuiksia joutaakin syödä.
PS. Juuri saamani tiedon mukaan pyyntilupiin on tulossa 10%n lisäys tulevalle kaudelle. Nähtäväksi jää ,ovatko luvat tarpeen ,kun viime kaudellakin jäi reilu neljännes käyttämättä.
Multia on edustava esimerkki kehityksen suunnasta ja lisäksi kyseessä on kohtalaisen kookas metsäinen pitäjä. Vuosituhannen vaihteen hirviaitasta on muodostumassa tyhjiö. Lähes yhtä raju pudotus näkyy ympäristökunnissakin. Multialla kaadettiin alle yksi hirvi tuhannelta kuluneella metsästyskaudella.
Kerronpa vielä , miten hirvien hupeneminen näkyy oman paikkakuntani tilastoissa. Kaudella 2020-21 saalista saatiin keskimäärin 0,750 otusta metsästyspäivää kohti . Kuluneella kaudella lukema oli enää 0,530. Saalismäärä vähentynyt vakaasti vuosittain.. Vielä vuosikymmen sitten alle hirvi/päivä -tahtia pidettiin huonona. Vuosituhannen vaihteessa suhdeluku oli kaksi ja meilläkin parhaana päivänä seitsemän .
Samoja terveisiä annan Visallekin. Läheskään koko Suomi ei ole Visan tilusten tavoin pysyvää talvehtimisaluetta eikä hirvien muuttoreitillä.
Tuskin olisi pahitteeksi ,jos Visakin malttaisi tutustua luken sivuilta tilastoihin hirvikannan kehityksestä viimeisen kuuden vuoden aikana. Asia on helppo selvittää koskien koko maata sekä riistakeskus- ja hirvitalusalueittain. Paikallinen hirvipäällikkö voi vielä pyytäessäsi näyttää vastaavat tiedot rhy:n ja oman seuran kohdalla. Samalla selviää sekin ,onko asetettuihin tavoitetiheyksiin päästy. Näiden tietojen hankkimiseksi ei tarvitse nostaa edes pakaroita sohvalta.
Toki on tullut vastaan ensiharvennuksina monien mielestä hirvien taimikkovaiheessa ”pilalle” syömiä kohteita. Puuta on kuitenkin kertynyt ensiharvennuksessa ihan kohtuullisesti eikä hakkuun jälkeen ole jäänyt jäljelle merkkejäkään hirvien vierailuista niilläkään alueilla ,joilla hirviä oli todella paljon.( Olen kolunnut koko kuvion puu puulta). Nyt ei pitäisi yleisellä tasolla olla suurta syytä huoleen. Riittää ,kun huolehtii taimikostaan suositusten mukaisin keinoin jättämättä niihin liikaa hirviä houkuttelevaa materiaalia . Tarvittaessa vähän tricoa niskaan ja se on siinä. Tästä on apua silloinkin ,jos hirvien määrä lähtee jossakin vaiheessa syystä tai toisesta nousuun.
Kun olin työelämässä viimeisiä vuosia ,hirvikanta oli siinä vaiheessa kolmanneksen nykyistä suurempi kymmenen vuotta sitten alkaneen nousukauden seurauksena. Kiertelin lukuisia taimikoita koneella palstoille mennessäni ja katselin kokonaisuutta pari metriä jalkamiestä korkeammalta. Mielipiteeni perustuu pitkälti niihin kokemuksiin. Mitä pyöräilyyn tulee ,yli 12 000 kilometriä pyörän selässä maastossa ja metsäteillä tarjoaa melkoisen visuaalisen pläjäyksen siitä ,mikä on metsien tila. Ei rajoitu havainnot aukkoon eikä kahteen. ”Otanta” ulottuu viiden kunnan alueelle. Suurin osa kirjoittelijoista kertoo vain omista metsistään.
Näillä nurkilla( hirvitalousalue K-S2) hirviä on kolmannes vähemmän vuoteen 2018 verrattuna ja tuskin puolta siitä ,mitä vuosituhannen vaihteessa. Tämä kannattaisi jo viimeinkin ottaa huomioon taimitilauksia tehtäessä. Laajoja täystuhoja ei esiintynyt silloinkaan ,kun hirviä oli 10 yksilöä tuhannella( oman seurani alue 2000- luvun alussa). Nyt hirviä oleskelee vain kolme tuhannella.
Hirviä kaadettiin kuluneella kaudella/K-S2 lähes puolet vähemmän vuoteen 2018 verrattuna. Isompiakin pudotuksia löytyy Uusimaa kakkosella kaadettiin vain 10% vuoteen 2018 verrattuna. Kannattaakin tarkistaa mikä on tilanne omalla hirvitalousalueella. Kuudessa vuodessa on tapahtunut paljon. Moni tuntuu valitettavasti elävän edelleen vuosituhannenvaihteen tunnelmissa.
Valtakirjakauppa, jonka hakkuun yhteydessä mhy:n edustaja oli soitellut isännälle hakkuutavan muutoksesta . Isäntä kertoi ,että ei ollut saanut puheesta selvää ,kun moton äänet peittivät mhy:n toimihenkilön äänen. Eli ei käytännössä tiedetty edes sitä mistä puhutaan ja mitä pitäisi tehdä. Lopullinen ohjeistus tuli siis mhy:n taholta.
Kun tarkastellaan hakkuun alkuperäistä puustoarviota ,ihmetyttää ,miksi neljän hehtaarin alalta pitäisi lähteä keräilemään 140 mottia puuta. Hakkuussa toteutunut kertymä hehtaarilta oli 75 mottia ,joka ei vastaa edes normaali kakkoshatvennuksen saantoa. Kuusikoissa enskastakin kertyy enemmän puuta hehtaarilta rehevillä maapohjilla.
Ihmeen vähän kommentoitiin Metsä-lehdessä uutisoitua valtakirjakauppaa ,jossa koivuvoittoisen leimikon tukkiosuus kuihtui puoleen ja kuiduistakin ”suli” kolmannes hakkuuta edeltävään arvioon verrattuna. Otsikkona oli tuossa tapauksessa ,että parhaan katkontahistorian omaava ostaja voitti. Jätettiin keromatta ,että isäntä sai kymppitonnin pienemmän tilin tarjouksen summaan verrattuna .
Tuoreemmassa esimerkissä isäntä sai sentään leimikostaan enemmän rahaa ,mutta oli näkemäänsä tyytymätön. Toiselle edes kymppitonnin pudotus kauppahinnassa ei aiheuttanut tarvetta kirjoitella asiasta lehteen.
Motokuskit on koulutettu . Metsänomistajat eivät läheskään aina. Asennevamma on siellä toisella puolella ,kun vaaditaan mahdottomia.
Esimerkkitapauksessa ohjeet oli hakata alue suojuspuuasentoon. Arvio kertymästä 70 mottia tukkia ja saman verran kuitua 4ha:n alalta. Hakattiin vain 50 mottia tukkia ja 250 mottia kuitua.
No miksikö näin?On todennäköistä ,että taimiainesta ei ole ollut riittävästi tai jopa lainkaan. Tällöin on ollut pakko poistaa enemmän runkoja taimettumisen varmistamiseksi. Mikäli jäljellä on ollut suojuspuuasennon edellyttämä runkomäärä , on toiminta ollut ok. Isäntä ei vain ole kestänyt isoa muutosta maisemassa . Korvauksia ei mielipahasta voi vaatia. Sitä saa ,mitä tilaa. Kuljettaja on kuitenkin noudattanut alunperin saamaansa kirjallista ohjetta hakata alue suojuspuutiheyteen.
Se ,mitä on paperilla pitää vaikka oikeudessa. Suulliset ohjeetkin on saatava kirjalliseen muotoon ja ostotoimihenkilön tietoon , muuten ohjeet ovata juridisesti pätemättömiä.
Esimerkin arviot hakkuun kertymästä ovat vain arvioita ja poikkeavat monesti paljonkin toteutuneesta ,joten sekään ei ole peruste arvostella toteutusta. Kun kohteena on riukumetsä maustettuna susipuilla ,voi tulos olla mikä tahaansa.
