Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
.. ja kun tarkastellaan jk metsän myyntikelpoisten puiden ikää ,päädytään lustojen laskemisen jälkeen 100-120 vuoteen. Jaksollisen kohdalla 60 vuotta alkaa olla jo takaraja korjuulle. Laskepa Perko korko tälle asialle ja sille , jk:ssa poistetun puun tilalle ei välttämättä tule enää koskaan korvaavaa puuta.
PS. Se hehtaari on vain prosentti sadasta hehtaarista. Kun kehitysluokat ovat kohdallaan ,on mahollista myydä silloin ,kun puusta saa parhaan hinnan. Jk:ssa on odoteltava aikaa ,jolloin keräilypuut jollekin kelpaavat.
Valitettavasti urakanantajan on kilpailulain mukaan hyväksyttävä se halvin tarjous. Ammattiyhdistyksellä ei siinä vaiheessa ole mitään saumaa puuttua tilanteeseen. Ainoastaan viranomainen voi puuttua asiaan saamansa ilmiannon perusteella.
Kun nyt on halu kaataa luottamushenkilöjärjestelmäkin , ollaan menossa hyvin syvälle suohon. Tavallinen työntekijä pyritään näinmuodoin pitämään täysin pimennossa voimassa olevista työehdoista. Kun vastakkain on asioihin perehtymätön mututiedon varassa oleva järjestäytymätön yrittäjä ja alisteisessa asemassa oleva työntekijä ,voi jokainen arvata , mikä on seuraus. Järjestäytmättömillä työnantajilla on ammottavia aukkoja tiedoissa työehtosopimusten suhteen. Alisteisilla työntekijöillä tietoa on vielä vähemmän. Näiden villien toimijoiden mukana olo sotkee pahasti järjestäytyneiden yritysten ja työntekijöiden pelikenttää ja edistää rikollisen toiminnan laajenemista työelämässä.
Suomalaisen palkkametsurin markkinarako on ummessa ,kun työt vievät rikollisten pyörittämien yritysten neljän euron tuntupalkalla raatavat ulkomaalaiset orjat. Tämä selviää ,kun lukee sen Hesarin artikkelin kokonaan. Kannattaa tutustua. Edellä mainittu on yksi niistä syistä ,miksi lakko alkaa huomenna. On tarkoitus turvata työntekijän oikeudet ja estää hesarin artikkelissa kerrottu riisto. Nyt hallitus on kiskaisemassa sokkaa irti laittoman toiminnan leviämiselle muillekin aloille.
Olen seurannut kauhulla paikkakunnan terveydenhoitopalveluiden tilannetta. Nuoret ja kyvykkäimmät hoitajat muuttavat suurempiin ympyröihin. Jäljelle jäävät vain eläköityvät vanhustenhoitajat , joiden vuorolistoja paikkaavat eläkkeelle siirtyneet entiset työntekijät. Kohta on käsillä oikeat ongelmat ,kun vuorolistojen aukot jäävät pysyväksi ilmiöksi eikä tehostettuun vanhuspalveluun saati avokentälle löydy tarpeellista määrää käsipareja. Viimeksimainitussa palvelumuodossa eletään jo konkreettisesti veitsi kurkulla ,kun kolmen paikkakunnan yhteisestä yöpäivystyksestä vastaa kaksi ihmistä. Yksi päivystää ja yksi kiertää. Kilometrejä kierrokseen keryyy yli 200. Tähän asti apu on löytynyt omalta kylältä. Voi kuvitella kiertävän hoitajan tuntemukset , kun auto on jumissa pimeyden keskellä huonolla tiellä eikä kierros ole päässyt edes alkuun. Tämän kokemuksen soisi tulevan tutuksi niillekin ,jotka tämän kaaoksen ovat saaneet aikaan.
Kukahan ne korvaukset tulevaisuudessa maksaa? Paikallinen työkykyinen väki pakenee nykytilanteessa asutuskeskuksiin ,jos pystyy. Laman aikana muidenkin on priorisoitava harrastuksiaan . Lopuksi ollaan petojen armoilla ja niiltä tuskin rahaa löytyy. Siinä tilanteessa on jäljellä vain muistot siitä ,että hirvikantaa edes yritettiin rajoittaa ja pahimmista vahingoista vähän maksettiinkin.
Edellisessä esityksessä saattaa piillä aikatauluongelma. Susikannan kasvu tuhanteenkin yksilöön voi kestää 50 vuotta. Mikä onkaan hirvikannan koko , kun niiden metsästäminen käy mahdottomaksi(on jo paikoin) ja määrä tuplautuu nopeimmillaan kolmessa vuodessa.
Jotenkin huvittaa tuo järjestöjohtajien into pestä käsiään paheksumalla petojen poistamista. Jokainen koiranomistaja ja karjatilallinen on sisimmäsdään tyytyväinen ,kun lähialueella terrorisoiva peto saadaan pois päiviltä. Ongelma ei poistu käsiä pesemällä. Tarvitaan näkyviä tekoja. Kumma ,kun haitallisina pidettyjä sekulisusiakaan ei saada enää tänä päivänä pois päiviltä . Kohta on koko susipopulaatio poistettava sekuleina , kun nykyiset saavat jatkaa vapaasti sukua. Sekin askarruttaa ,kunka monta Venäjältä salakuljetettua sekoitusta on päästetty tarkoituksella tai”pitovaikeuksien” takia luontoon? Veikkaan ,että ”pihasudet” ovat juuri kyseistä alkuperää. Näille pitäisi olla mahdollista tarjota nappi otsaan ihan kyselemättä.
Korjaan edellisen sivun kommenttiani Pohjois-Karjalan hirvitilanteesta. Kerroin ,että siellä olisi runsaasti hirvivahinkoja. Uutistekstissä mainittiin vain ,että maanomistajat kannattivat hirvikannan leikkaamista ,vaikka hirviä oli alueella keskimääräistä vähemmän. Keskiarvo ei aina johda oikeisiin päätelmiin. Osa alueesta on kokonaan hirvistä vapaata ja paikoin hirvet ovat laumautuneet haittaavan isoiksi laumoiksi. Tässä tilanteessa on hankala toimia kaikkien mieliksi.
Olen koettanut tuoda yhtälöön kaikkia niitä tekijöitä ,jotka vaikuttavat lopputulokseen.
Petoasia on ollut päättäjien käsissä yli 20 vuotta ja silti homma ei etene yhtään. Kaikkien asianosaisten kilpiin on saatu vain lommoja.
Hirvipolitiikassa on saatu kehitystä aikaiseksi ja päätösvaltaa sinne ,missä toimitaan. Omariista ja kannanhoitosuunnitelma auttavat oikean tilannekuvan muodostamisessa ja oikeiden päätösten teossa. Hirvet on saatu vähenemään ja kannanvaihtelu on hirvimäärän ohella puolittunut. Ennen korjausliikket kestivät yli kymmenen vuotta. Nyt muutokset onnistuvat viidessä vuodessa ja tulevaisuudessa toivon mukaan vielä nopeammin. Petoasiat tuntuvat olevan pysyvästi juntturassa.
