Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
…paitsi ,että ehdotus ei ole käyttökelpoinen. Samassa sarjassa ,kun metsästyksen vapauttaminen ja luopuminen pyyntiluvista. Nyt on nähty se taso ,jonka alle tuskin mennään missään olosuhteissa. Hirvikanta on alkanut ”elpyä” samaan malliin ,kun kymmenen vuotta sitten.
Kahdeksan kymmenestä seurasta noudattaa varovaisuusperiaatetta eikä kaikkia lupia käytetä epävarmassa tilanteessa . Niitä seuroja löytyy viitisentuhatta ,joten siitä voi päätellä ,mikä on todennäköisyys seuroja epätasa-arvoistavien päätösten toteutumiseen. Eikä tuo varovaisuus mikään poikkeusilmiö ole. Tälläkin palstalla esiintyy esimerkkejä ihmisistä ,jotka jättävät varamateriaalia taimikkoon. Hirviä jätetään ihan samasta syystä. Varmuuden vuoksi .
Annelin edellisen sivun kommentteihin on todettava ,että lukekin näytti olevan epävarma hirvieläintuhojen suhteen . Lisäksi kyseessä näytti olevan jo puolivuosikymmentä vanhaa tietoa ,joka on peräisin viimeisimmän hirvieläimiä koskevan ”huippusuhdanteen ” aikajaksolta. Kolmannes siitä määrästä on poistettu.
Veikkaan ,että arn:n esitykset eivät poikkea viimevuotisista. Metsästäjät puolestaan tahollaan muistelevat ,paljonko haettiin lupia viimekaudella. Hetken mietittyään hakevat saman määrän ja toteavat ,että pankissa on sitten lisää ,jos tarve vaatii. Kaikkia lupia ei ole kuitenkaan pakko käyttää ,jos kanta näyttää huonolta. Paino sanalla näyttää.
On turha haaskata energiaa ja jauhaa hirviongelmista ,kun kanta on alimmillaan vuosikymmeniin. Metsästäjät suhtautuvat tilanteeseen ,kuten naapuri ,joka on nähnyt rajan toisella puolella harvennuksen ,jossa on poistettu kaksikolmasosaa (riukuja) puustosta. Väittää kylillä näkemänsä perusteella ,että harvaksi on mennyt. Siinä tunnetilassa ei selittelyt auta. Metsästäjä lyö liinat kiinni ,kun toteaa , että isosarvisia uroksia(=oikeita hirviä) eikä vasoja näy entiseen malliin vaikka ulkopuoliset väittäisivät mitä.
On huomattava ,että metsästäjien luottamus riistaviranomaisiinkin on horjunut epäonnistuneen petopolitiikan takia. Metsästäjät kokevat näkevänsä enemmän petoja ,kun luken porukka ja vastaavasti ovat jo sitä mieltä ,että luke arvioi hirvikannan liian suureksi. Kun luottamus horjuu , voi siitä seurata epämiellyttäviä yllätyksiä.
Eikös syynä ollut vain se ,että alhaiseksi arvioidun ja metsästäjien toteaman alhaisen hirvikannan vuoksi kertyi niin vähän metsästyspäiviä ,että niiden tuottamaan havaintoaineistoon ei voitu täysin luottaa. Laskenta olisi aivan hyvin voinut tuottaa päinvastaisenkin tuloksen ,kun kuluneella kaudella oli ”varaa”kaataa ainoastaan vajaa 10% siitä hirvimäärästä ,joka vuonna 2018 kaadettiin. Kerrataan vielä ,että lähtötilanteessa kaadettiin vuodessa tuplamäärä hirviä verrattuna nyt laskennassa todettuun jäävään kantaan.
Ranen kommenttiin:
Turvallisinta on noudattaa jäävän kannan osalta kaavaa ( 3x tuhannet hehtaarit-1) . Tällöin ollaan teoriassa tavoitehaarukan sisällä. Käytäntö onkin jo ihan eri asia ,kuten olemme huomanneet. Lähes jokainen porukka vetelee arvion jäävästä kannasta enimmäkseen hatusta. Toisaalta elukoita voi olla ilmoituspäivään nähden alueella jo huomenna puolet enemmän tai vähemmän.
Luke ja riistahallinto on saanut paljon aiheetonta arvostelua osakseen. Mikä olisi tilanne ,jos niitä ei olsi asioita paimentamassa puhumattakaan siitä ,että hirvien sopivan määrän päättäisi jokainen ihminen kohdallaan.
Olen harventanut lukuisia männiköitä talvehtimisalueilla ,joille on haettu ja saatu tuhokorvauksia taimikkovaiheessa. Ensi harvennuksen jälkeen ei ole monestikaan enää ollut pääteltävissä ,että hirvistä olisi ollut haittaa. Jäljelle on jäänyt riittävä määrä hyvälaatuisia ja kasvatuskelpoisia puita.
Hoitamattomien taimikoiden kohdalla kilpaileva puulaji on ollut suurempi haitta ,kun hirvi. Hirvi on ollut niiden kohdalla enemmänkin hyötyeläin popsiessaan varjostavia lehtipuun varpuja.
Nyt talvehtimisalueella asuva Visa tarinoi vähän fiilispohjalta. Kovasti ovat metsäsi tuottaneet sijainnistaan huolimatta ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Hehtaarituotto 377€/vuosi jo iät ja ajat.
Näilläkin korkeuksilla vaelteli jossakin vaiheessa vähintään tuplamäärä hirviä nykyiseen verrattuna. Puuta on siitä huolimatta kertynyt metsiin vuosi vuodelta enemmän – jopa niille talvehtimisalueille.
