Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

Piikkiä pukkaa kuusikoitumiseen siinäkin suhteessa ,että huonokuntoiset räkämänniköt alkavat tulla uudistusikään eli vaihdetaan parempi puulaji epäonnistuneen valinnan tilalle.

Miksi se epäonninen valinta aikanaan monesti tehtiin? Uudistettiin harsinnan tuloksena syntyneitä kitukasvuisia kuusikoita tai ylitiheitä vanhoja keppimetsiä. Puiden ilmiasun perusteella arveltiin maaperää köyhäksi ja alue uudistettiin männylle. Todellinen tila ymmärrettiin vasta ,kun männyntaimet alkoivat tukehtua heinikkoon. Ongelmaa pahensi vielä se ,että männyt istutettiin ns.”nykäsaseentoon” ( istutus viistoon palteeseen juuria levittämättä) istutuksen nopeuttamiseksi. Syntyi mutkille kasvava puusukupolvi ,joka oli paljon isompi murhe ,kun hirvet missään vaiheessa.

Mikään ei ole itsestään selvää ainakaan järjestäytymättömällä puolella oli sitten kysessä työntekijät tai työnantajat. Työehtojen tuntemus on suorastaan surkeaa. Ikäviä esimerkkejä löytyy muualtakin ,kun marja-alalta. Monesti eletään työsuhdeasioissa vain uskomusten varassa ,joita sitten oiotaan käräjäsaleissa.

Mahdollisimman laaja järjestäytyminen olisi hyvä molemmin puolin . Oikea tieto työehdoista on saatavilla liittojen koulutusohjelmista. Sama koskee molempia osapuolia. Järjestäytyneillä työpaikoilla on vähemmän erimielisyyksiä , kun työehdot tunnetaan paremmin.

Taisipa korvattuja hirvivahinkoja kertyä vajaa milli vuodessa ja korvausten määrä on tippunut tasaisesti koko ajan. Suden tappamista kotieläimistäkin kertyy jo huimasti isompi korvaussumma.

Onko tarvetta kerätä rahaa metsästäjiltä ,jos korvauksia ei haeta? Saattaisi olla jopa paikallaan nykyoloissa maksaa metsästäjille kulukorvausta hirvikannan pitämisestä halutulla tasolla. Tätä voisi perustella sillä ,että kannan määrään saisi lisätä nollan perään ,jos kanta saisi kehittyä ilman häiriöitä maamme luonnon kantokyvyn sallimalle tasolle.

Suurriistavirka-apu on jo monin paikoin luopunut toiminnasta vapaaehtoispohjalta. Hirvestäjien kohdalla ollaan pian samassa tilanteessa ,kun metsästyksen riskit kasvavat liian suuriksi nopeasi lisääntyvän suurpetokannan vuoksi.

Noilla hinnoilla Visa saisi pitää hirvensä , vaikka nollakin puuttuisi numerosarjasta.

Olen koettanut pitää sitä ristikkoa oikeassa kohteessaa. Vuosia syytettiin riistaviranomaisia suuresta hirvikannasta ,vaikka avaimet oli metsästäjillä. Viimeiset kuusi metsästyskautta ovat osoittaneet selkeästi ,että lupia ei ole pantattu . Hirvikanta on saatu leikattua puoleen ja lupia on jäänyt reilusti reserviinkin.

Se puolestaan huolestuttaa , että metsästjäkunta harvenee ikääntymisen ja kiinnostuksen vähenemisen myötä. Toisaalta olisi pitänyt käydä ilmi ,kuinka tehokkaasti hirvi käyttää tilanteen hyväkseen , kun metsästyspaine laskee. Kanadan heikoissakin olosuhteissa hirvimäärä on kehittynyt moninkertaiseksi Suomeen verrattuna ennen ,kun luonto puuttuu peliin  ja alkaa kurittaa kantaa. Tämä on puhdasta realismia.

Todelliset ongelmat ilmenevät jo muutamassa vuodessa ,kun syrjäisemmät seudut tyhjenevät eikä siellä metsästä kukaan. Ei ole ketään ,jota voisi syyttää siinä vaiheessa liian suuresta hirvikannasta. Tällöin metsänomistajan osaamisella ja metsienhoidon oikealla ajoituksella on tärkeä rooli pidettäessä hirvivahingot vähäisinä .

Huonolle hoidolle jäävä taimikko on varma tae tuhojen syntymiseen. Jos taimikko ei pysty kehittymään nopeasti hirvien ulottumattomiin , ovat kasvutappiot todennäköisiä. Kun vesakko pysyy hirven säkää alempana , taimet kasvavat  nopeasti ja hirville on ”laillista” syötävää vähäarvoisemman ja taimia haittaamattoman risukon muodossa . Rästikohteen energiarisukko on hirville pituutensa vuoksi käyttökelvotonta ,joten hirvi siirtyy sinne ,missä eväs on paremmin ulottuvilla. Tämän takia nuori metsä on kunnostettava ajoissa ilman tavoitetta tuottaa taimikossa energiapuuta. Lisäksi energiarisukosta saatava kokopuu ei sovellu enää nykyisin käytettäväksi kaikilla energialaitoksilla. Kokopuu tarvitsee turvetta sekaan poltettaessa. Nyt turpeen puuttuminen on johtanut siihen ,että vain ranka ja vahvempi tavara kelpaa polttolaitoksille.