Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kuitenkin ollaan vielä kaukana tilanteesta ,johon hirvikanta asettuisi ilman rajoittavia toimia nykyolosuhteissa. Uu kakkosellakin on oltu vasta puolivälissä vuonna 2018. En sano tätä sillä ,että tavoittelisin ko tilaa ,mutta kohtuus pitää olla kerjätessäkin.
”…metsästäjät ,jotka haluavat pitää muuhun Suomeen verrattuna kaksinkertaista hirvikantaa.”
Kyseessä useita riistanhoitoyhdistyksiä ja kokonainen hirvitalousalue. Kannattaa vielä ottaa huomioon taso, johon alueella on totuttu.
Vuonna 2018 kaadettiin 575 hirveä, 2019 yli 600, vuonna 2020 yli 500 ,vuonna 2021 yli 400 , vuonna 2021 yli 200 ja vuonna 2023 ainoastaan 71 hirveä päätyi pataan . Ko kauden jälkeen lentolaskennassa löydettiin 360 hirveä ,joka oli tavoitteisiin nähden puolet liikaa.Muutama vuosi sitten on kuitenkin kaadettu useina vuosina peräkkäin enemmän hirviä ,kun nykyinen talvehtiva kanta. Miettikää ,millaista kokonaismäärää on aikaisemmin siedetty? Nyt itketään ,jos hirviä on vähänkin yli 3 yksilöä tuhannella hehtaarilla .
Silloin kehotettiin liittymään seuraan ,kun hirvikanta oli reippaasti nykyistä korkeampi. On ihan luonnollista ,että kanta alkaa kasvaa taantuman jälkeen kenenkään erityisesti kasvattamatta. Seuraan kannattaa liittyä toki nytkin ,että on paremmat valmiudet ryhtyä toimenpiteisiin siinä vaiheessa ,kun hirviä on taas jonkun mielestä liikaa.
Kumma kyllä Uu kakkosella siedettiin lähes 20 hirven tiheyksiä tuhannella. Joillekin täällä tuntuu yksikin olevan liikaa. Anttoonin metsävahingotkin pysyivät olemattomina,kun ”kaikki” hirvet ammuttiin joka syksy alueelta. Kummasti niitä vain riitti tähän asti ammuttavaksi 3,5 tuhannelta vuosittain. Tämä edellyttää lähes kymmenen hirven talvehtivaa kantaa tuhannella hehtaarilla. Kaikki on suhteellista.
Lue vielä kerran se Metsästäjä-lehden 4/-23 linkittämäsi artikkeli . Jos tapetaan tolkuttomasti hirviä useita vuosia eikä puolella naaraista ole vasoja mukanaan puhumattakaan kaksosvasoista , ei liene ihme ,että painetaan jarrua.
Kerrataan vielä ,että vuonna 2018 tapettiin Uu kakkosella 757 hirvä. Nyt kerrotaan suurena uutisena , että 360 hirven talvehtiva kanta samalla alueella on puolet liian suuri. Lentolaskenta tulisi toteuttaa ympäröivilläkin hirvitalousalueilla , jotta voitaisiin todeta ovatko ”ylimääräiset” hirvet peräisin niiltä alueilta.
Metsästäjät arvioivat hirvikannan jahdin päättyessä ja se hetki on sijoittunut kuluneella kaudella vähäisestä saaliista johtuen jo jahtikauden alkuun. Nyt on laskettu hirviä talvehtimiskaudella kuukausia myöhemmin ,jolloin muuttovoittoa on kertynyt varmasti.
Todetaan vielä ,että hirvikannan jahtikaudenaikaisen kehityksen perusteella on osuttu keskelle arn:n asettamaa tavoitehaarukkaa. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Tähän asti on kehotettu metsästämään tehokkaammin. Nyt on tullut aika maltillistaa tahtia.
Mausteita lisää! Olisi hyvä vertailla eri tavalla kasvatettujen metsien tuloksia , joissa prosentit muuttuvat puukuormiksi ja euroiksi. ”TamppaajaVisan” kymmenen rekkakuormaa kiertoajan kuluessa hehtaarilta vastaan Perkon keräilytalouden tuotoksena 3-4 rekkakuormaa vastaavassa ajassa toisi selvyyttä eri kasvatusmenetelmien todellisiin eroihin.
Edellä mainittujen tilukset olisi luonnollisesti myös kuvattava huolellisesti , jotta selviää ,että korkea korko ei välttämättä tuota korkeaa puupinoa kassavirrasta puhumattakaan.
Timpalta hyvät pohjat käsikirjoitukseksi. Kohtaan 4. voisi lisätä kuvamateriaalia Multian ja Karstulan välillä kasvavista hyvin hoidetuista männiköistä. Löytyy toki aukkojakin , mutta laajat taimikot ja nuoret metsät hivelevät silmää. Kirsikaksi kakun päälle voisi kuvata alueella vaeltavan metsäpeuralauman ja taustalle musiikista huolehtimaan sopisi mainiosti Karstulan Mieslaulajat …..
PS. Em. Ryhmän viikko sitten esittämä ”Nuottikriisi”oli muuten mukaansa tempaava esitys ,josta isot kiitokset!
Löytyyhän historiasta sarja nimeltä ,”Vihreä kulta”. Asiallinen sarja aikanaan. Ei näytetty tosin parhaaseen katseluaikaan. Se aika on valitettavasti varattu kaikelle hömpälle.
Senkin rainan voisi kaivella nähtäville , jossa kuvattiin yhden kuusirungon tarina kaatovaiheesta loppukäyttäjälle toiselle puolelle maapalloa. Kerrontaa voitaisi laajentaa käsittämään kaikkea ,mitä puusta valmistetaan.
