Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kun firman juuret ovat pakotteiden alaisessa maassa, on boikotille vankat perusteet. Aika moni tankkaaja on äänestänyt jaloillaan ja hyvä niin. Vihamielinen valtio ei tarvitse tuumaakaan jalansijaa Suomessa .
Juu pikku-uutinen näiltäkin nurkilta. Taluttamani huskykoira teki löydön hangesta tien ohesta keskellä kylää. Lumesta paljastui kauriin lihaton takajalka (tuore). On vahva epäily , että tapon oli syyllistynyt ilves ja kettu siirtänyt osan jäänteistä omaan jemmaansa ,jonka husky myöhemmin paljasti.
Varmaan rupeavat olemaan stadissa oikeasti varpaillaan , kun ensimmäinen petojen kaluama ihmisen kallo osuu lenkkipolun varteen. Tällä menolla siihen ei kulu enää kovin pitkää aikaa.
Kiitos Anttooni täsmennyksestä! Olet aina kehuskellut ,kuinka metsässäsi ei esiinny hivivahinkoja. Erityisesti olet korostanut sitä, että se johtuu siitä ,että paikallinen hirviporukka on tehokas ja ampuu joka syksy kaikki hirvet nurin. Metsät tyhjäksi.
Tänä syksynä tuo”kaikki” oli 14 hirveä ja seuran pinta-alaan suhteutettuna noin 3,6 hirveä tuhannella hehtaarilla. Jos joka syksy tähän saakka saldo on ollut samaa luokkaa , tuo saalismäärä edellyttäisi hirvikantaa ,joka on keskimäärin 7-8/1000ha. Valtakunnassa tavoitetaso on lähes poikkeuksetta alle3/1000.
Koko maan talvehtivan hirvikannan koko on luokkaa 70 000 yksilöä. Mikäli oltaisiin Anttoonin alueen tiheyksissä ,jossa joka syksy ammutaan” kaikki” hirvet (3,6 yksilöä/1000ha), Suomessa vaeltelisi talvisin noin 120000-140000 hirveä . Tästä voisi päätellä ,että tuokaan määrä ei suuria murheita aiheuta ,kun Anttoonin metsissäkään ei ole hirvivahinkoja.
Täällä ”persaukisten” alueella on hirvikanta onnistuttu nipistämään puoleen. Anttoonin porukalla on isompi talkoo . Siellä homma ei suurista puheista huolimatta ole päässyt edes kunnolla alkuun. Tyypillinen savolainen projekti. Aloittamista vaille valmis. No…ei hirvivahinkoja. Sehän lienee pääasia.
Otetaan esimerkki kiinnostuksen säilymisestä ja kohteeksi päivälehdet. Asiakas on ostanut vuoden lehdet maksaen paketista satasia aikaan ,jolloin sisältöä tarjotaan sadan sivun verran. Pitkän ajan keskiarvo sivujen suhteen pysyy vaihteluvälissä 50-100 sivua / numero. Miten kuvittelette asiakkaiden reagoivan ,kun tuotteen hinta on sama ,mutta sivuja julkaisusta alkaa löytyä vain 30 ? Käykö lehti enää kaupaksi tämän jälkeen?
Samaa pohdintaa voi käydä hirvijahdinkin suhteen. Vastaava ilmiö toteutuu metsästäjienkin kohdalla , kun saalistettavaa on vähän. Päätökset vaihtaa harrastusmuotoa lisääntyvät edellisen lisäksi viimeistään silloin, kun ainoa mahdollisuus päästä haukulle toteutuu vasta kotiovella. Siellä odottaa ”seisontahaukku” metsästäjän palatessa toistuvasti tyjin käsin kotiin. Huonolla tuurilla avainkaan ei sovi enää ulko-oven lukkoon , johon se siihen asti on sopinut. Metsästys on menettämässä hohtonsa.
PS. Eihän se hirvi niin paha elukka olekaan ,jos kanta kestää verottaa 11 elukkaa vuodessa tuhannelta ja jäljelle jää hyvä kanta. Vai oliko kenties pina-alassa yksi nolla liian vähän? Anttooni vielä vakuuttaa ,että hirvituhoja ei ilmene. Tätä taustaa vasten hirvikannan voi muuallakin antaa kasvaa vastaaviin mittoihin.?
On olemassa lapinlisä ja reilusti sitä isompi Anttooninlisä. Hirviä kaadettiin Keski-Suomessa 1-2 kpl/1000ha.
Aiempi kommenttini ei koske pelkästään hirviä . Valkohäntäjahdit olivat alunperin herrojen harrastuksia. .Koko Suomea huudettiin apuun jos jonkinmoisin verukkein vasta siinä vaiheessa ,kun homma karkasi käsistä. Syyllisiksi tapahtuneeseen nimettiin ilmekään värähtämättä maattomat metsästäjät huolimatta siitä ,että pääasiassa suurtilalliset ajelivat apetta rekkalasteittain omille vph reviireilleen ja mahdollisivat maksimaaliset elinolosuhteet rakkaalle vieraslajillemme . Yleinen käytäntö näytti myös olleen ,että traktorin etukuormain oli täynnä kauroja tai porkkanoita passikopille mennessä ja paluukuormassa kauhassa retkotti peura tai kaksi. Totta kai homma piti olla suurta ja näyttävää . Sitä oli myös valkohäntien joukko siinä vaiheessa ,kun apuja ruvettiin kyselemään.
Valikoidun porukan ajattelemattomasta toiminnasta aiheutui suuri ongelma. Pienten sorkkaeläinten kantaa ja sen kehitystä ei seurannut kukaan. Ei ollut tarpeenkaan. Saalista saatiin riittävästi ja pyydystäminen onnistui helposti.
Ei tiennyt itkeä vai nauraa ,kun joukko kellokkaita oli myöhemmin sitä mieltä ,että suuri valkkarikanta vaikutti jopa koko Suomeen ja esti kasvattamasta eri puulajeja kullekin sopivalla maapohjalla. Tämä ajatus upposi suureen yleisöön kuin kuuma veitsi voihin. Kyseessä oli kuitenkin vain alueellinen ja rajallisen joukon aiheuttama ongelma ,jonka vaikutusala on kohtuullisen pieni.
Kollegan ajatukseen viitaten , vahva hirvikanta oli ”isoille” isännille kunnia-asia ja ylpeilynnaihe. Saattoi olla ,että hirvien todellinen määrä salattiin viimeiseen asti ,että tunnelma säilyi.
Noista vanhempien seurojen säännöistäkin näkee ,että riistaherkkuja oli tarjolla vain sukulaisille ja isokenkäiselle tuttavapiirille. Rahvaalla ei ollut asiaa jahtihommiin. Tilanne kyllä muuttui olosuhteiden pakosta ,kun hirvikanta ei enää ollut sillä porukalla hallittavissa.
Anttooni elää edelleen siinä vanhassa maailmassa ja monen metsästysseuran säännöt laahaavat saman verran jäljessä Anttoonin tapaan. Päivitykset sääntöihin kannattaisi tehdä viimeistään nyt. Ei tarvitse vapauttaa koko metsästystä ,kun mahdollisuus liittyä seuraan taataan henkilölle manttaaliin ,ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Se onnistumisaste riippuu ihan siitä ,keneltä kysytään. Edellisen kerran hirvikanta oli alhaalla 2011-12 tietämissä. Silloin metsästäjäpiireissä oli vallalla mielipide ,että kanta on leikattu liian alas ja rakenteeltaan vino. Tilannetta lähdettiin yksissätuumin korjaamaan Gla:n vastakkaisista mielipiteestä huolimatta , jonka mukaan hirviä on aivan liikaa. Päästiin vuoteen 2018 ,jolloin metsästäjät totesivat ,että silloin oikeasti on liikaa. Loppu on päivitetyn kannanhoitosuunnitelman ja kovan työn tuloksena historiaa. Uu kakkosella lupia käytettiin enää vain runsas kymmenen prosenttia lähtötilanteeseen verrattuna ja Keski-Suomessa vajaa 60 koko riistakeskuksen alueella verrattuna aikkaan vuonna 2018.” Oma riistan” ja reaaliaikaisen saaliskannan seurannan vaikutukset näkyvät. On päästy sille tasolle mitä on tavoiteltu tasaisen varmaa tahtia . Mehänpoika ihmettelisi edelleen omine menetelmineen ,miten mahtuisi sakean hirvikannan sekaan ja mistä v…sta niitä vain tulee jatkuvasti lisää.
