Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Mikäs ne miljoona nuorta ajoi Venäjältä maanpakoon.?Fiksuin kerma otti ja lähti ,vaikka ei tullut edes raketteja niskaan.
Hallinnollisten muutosten kanssa on oltava tarkkana ,että ei käy kuten soten kanssa ja metsästykseen liittyen 1990 luvun lopulla. Hirvikannan räjähtämiseen oli tuolloin yhtenä tekijänä juuri hallinnolliset uudistukset ja niiden yhteydessä syntynyt kitka. Sitä sotkua selviteltiin yli kymmenen vuotta. Päätösvallan siirtäminen paikallistasolle ei mennyt ihan putkeen. Nyt se prosessi on käyty eikä liene syytä enää palata takaisin entiseen malliin ,jossa asiat saneltiin alueen ulkopuolelta.
Juuri tämän oikean tiedon kerääminen on ollut tavoitteena nykyjärjestelmää kehitettäessä. Jos hirvikannan säätely olisi vain muutaman innokkaan varassa , katastrofi seuraisi hyvin nopeasti. Koordinointia tarvitaan ja tekijöitä toteuttamaan asioita tavoitteeseen pääsemiseksi.
Ihmettelen edelleen ,mikä hinku joillakin on ”vapauttaa” hirvenmetsästys ja potkia asioita koordinoiva taho pellolle , kun on konkreettisia esimerkkejä siitä ,että kannanhallinta aiheuttaa haasteita ,vaikka toimitaan isolla porukalla ja kaikki yrittävät parhaansa. Tarpeettomia lenkiejä ei löydy tästä toimijoiden ketjusta. Lenkkien väheneminen sitävastoin alkaa olla ongelma.
Visan kommenttiin.
Kyse on keskimääräisestä kannasta , joka on toteutunut Kanadassa Suomen leveysasteella olevassa suuressa saaressa ,joka on luonnontilassa. Kanta on vaihdellut 50 vuoden tutkimusjakson aikana välillä 10-40 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Sieltä on peräisin sekin tieto ,että sudet poistavat kannasta vain 10% . Luontainen poistuma loput.
Täällä meillä on varmasti paremmat olosuhteet mahdollistamaan ainakin eteläisimmillä hirvitalousalueilla 30 hirven tiheydet tuhannella , jos metsästys jostakin syystä loppuisi. Siihen tilanteeseen jouduttaisiin jo alle kymmenessä vuodessa.
Palaan vielä Tilanteeseen hirvitalousalue Uusimaa kakkosella ,jossa hirviä laskettiin ilmasta käsin tuplamäärä maa-arviointiin verrattuna. …Luken taulukossa , jossa seurataan hirvikannan kehitystä metsästyskauden aikana on käyrien perusteella kahdella edellisellä kaudella päädytty alueellisen riistaneuvoston asettaman tiheyden tavoitehaarukan alarajan alapuolelle. Tästä on ilmeisesti vedetty johtopäätökset ja alennettu metsästyspainetta. Kuluneen kauden alussa metsästettävä kanta on ollut jo valmiiksi tavoitehaarukassa ja tämän seurauksena on metsästetty vain sen verran ,että on osuttu tavoitehaarukan keskelle.
On siis toimittu joka paikassa vastuullisesti ja tavoitteiden edellytyämällä tavalla. Siitä huolimatta lopputulos ei kaikkia tyydytä. Esimerkki vain osoittaa , miten hankala toimenpide kannanarviointi voi olla ja hankalammaksi käy ,kun silmäparit maastossa vähenevät. Virheiden mahdollisuus kasvaa sitä mukaa ,kun metsästettävää ja metsäpäiviä on vähemmän. Esimerkkitapauksen arvioinnin epätarkkuus voi johtua juuri tästä.
Kärkkäisen mielipide on vain yksi muiden mielipiteiden joukossa. On nähty ,että kyseiseen onnelaan ei ole päästy eikä päästä. Hirvikannan vaihteluita on onnistuttu nykyisen pyyntilupajärjestelmän avulla hieman tasoittamaan ,mutta uusia kasvavia haasteita syntyy vastaavasti.
Yksi niistä haasteista on lentolaskentauutisen ja Metsästäjä-lehden jutun tiimoilta käynyt jo ilmi. Kun hirvikanta tiputetaan yhtäkkiä kovin alas , kannan seuranta ei toimi toivotulla tavalla. Havaintoaineisto jää puutteelliseksi ,jos jahti on ohi muutamassa päivässä. Hirvikanta puolestasn räjähtää muutamassa vuodessa ,kun tarkkaavaisuus herpaantuu.
Esimerkissä kanta oli jo kasvusuunnassa parin kauden ajan ,vaikka paikalliset olivat tykönään tulleet tulokseen ,että kanta jatkaa laskuaan ja tehokkaita toimia vaaditaan laskun pysäyttämiseksi. Tässä tapauksessa oli kyseessä vielä hyvin voimakkaasti metsästystouhuihin vihkiytynyt joukko. Kaikkialla näin ei ole ja arviointivirheet voivat olla paljon suurempia. Havaintoja kertyy jatkossa myös vähemmän siitä syystä ,että koiria eivoi käyttää petojen vuoksi. Koirahan ne hirvet pöläyttäisi metsästäjien näkyville. Ei ne sieltä pusikoista lähde muuten liikkeelle.
En kirjoitellut aiheesta siksi ,että haluaisin hirvieläimiä lisää . Halusin vain lisätä näkökulmia asian käsittelyyn. Samalla toivottavasti kävi esimerkeistä ilmi ,että asialla on monta puolta. Lupapolitiikkakin on ollut aiheetta tikun nokassa vanhentuneiden tietojen perusteella. Tavoitteiden toteutuksessa on enemmänkin ongelmia. Järjestelmä antaa kuitenkin laajat valtuudet hoitaa hirvikanta sille tasolle ,mikä alueellisesti parhaaksi nähdään. Se on ollut yksi uudistusten keskeisistä tavoitteista.
Annelikin on huolissaan luonnon monimuotoisuudesta eikä antaisi kuitenkaan yhden luontokappaleen, hirven ,lisääntyä sille tasolle mitä se vapaassa luonnossa ilman häiriötekijöitä voisi kehittyä. Luonnontilassa kannan vaihteluväli olisi 10-40 hirveä/1000 ha näissä olosuhteissa ja nyt porataan siitä ,jos kannan määrä nousee vähänkin yli kolmannekseen luontaisesta kannan minimitasosta. Tätä taustaa vasten suhtautuminen hirviin ei perustu ainakaan luonnonsuojelullisiin näkökohtiin. Jos luonto saisi päättää. hirviä olisi Etelä-Suomessa keskimäärin 30 tuhannella hehtaarilla ,josta sudet söisivät 10% ja loput olisi aikanaan luontaista poistumaa.
