Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

Peruste voi olla hyvinkin se Ruotsin malli ,jossa petoreviireillä annetaan mahdollisuus metsästää vasta hirvikannan kohotessa yli kuuteen yksilöön tuhannella. Pedot hoitavat metsästyksen siihen asti….omalla tavallaan. Esimerkkitapauksessa alueella on kolme susilaumaa ,joiden vaikutukset on otettava huomioon. Valitettavasti ollaan menossa tähän suuntaan muuallakin ,kun petokantaa ei voi rajoittaa….ja kukapa niitä koiriaan on edes valmis pedoille syöttämään.

Kannattaa lukea Gla:n yhdessä kommentissaan viittaama Metsästäjä-lehti 4/2023 ja sieltä artikkeli alkaen 24 sivulta ,jossa käsitellään pelkoa hirvikannan liiallisesta hupenemisesta.

Pelko on muuttunut ko tapauksessa teoiksi siinä muodossa ,että Luken tilannearvioon ja pyyntisuosituksiin ei ole enää luotettu. Metsästyskaudella 2021-22 pyyntilupia jäi käyttämättä 42% ,kaudella 2022-23 käyttämättä jäi 54% ja kaudella 2023-24 lupia käytettiin vain nimeksi. Tästä olikin seurauksena ,että luke ”nousi siiville” ja tarkisti tilanteen lentolaskennan avulla ja sai tulokseksi sen ,että hirvikanta oli tuplat metsästäjien arvioihin verrattuna. Todettu hirvien määrä oli kuitenkin vain puolet siitä vuotusesta kaatomäärästä  joka oli 757 yksilöä silloin ,kun kannan leikkaaminen vuonna 2018 alkoi.

Tästä  saatiinkin aikaan vetävä otsikko ,että ”lentolaskenta yllätti ” ja virheellinen viittaus siihen ,että Luke ja riistaviranomaiset olisivat yllätyksen aiheuttaneet. Olisivat kernaasti estäneet yllätyksen ,mutta metsästäjät luottivat omaan tilannekuvaansa enemmän Uusimaa 2 hirvitalousalueella. Pelkästään suosituksia noudattamalla oltaisi pysytty numeraalisesti tavoitetasossa. On sitten eri asia olisiko kannan rakenne kohdallaan ja huomioitu alueelle pesiytyneiden kolmen susilauman vaikutukset tulevaisuudessa.

”Koeala’ ei ole kovin suuri pinta-alaltaan , joten suuria yleistyksiä ei sen pohjalta voi tehdä. Tiheä asutus ja runsaasti vilkaasti liikennöityjä teitä hankaloittaa metsästystä ja samalla arviointien luotettavuutta. Yksi ulottuvuus on sekin ,miten metsästyspaineen aleneminen syystä tai syyttä vaikuttaa arvioiden oikeellisuuteen. Kun metsästettävää koetaan olevan niukasti tai metsästäjiä vähemmän , kertyy havaintojakin niukasti.

Metsästyskaudella voivat arviot pitää kutinsa , mutta talvehtimisalueilla on aina enemmän hirviä jahtikaiden jälkeen ja muualla vastaavasti vähemmän.  Tämän vuoksi suppealle alueelle talviaikaan suunnattu  lentolaskenta ei anna oikeaa kuvaa koko hirvitalousalueella todellisuudessa vallitsevasta tilanteesta. Esimerkkitapauksessa alue on pienempi ,kun keskiverto keski-suomalainen kunta ja vastaa tuloksiltaan tilannetta talvehtimisalueella. Todetut laumatkaan eivät voi  olla kovin isoja ,kun ”laumojen” määrä on puolet hirvien kokonaismäärästä.

PS. Esimerkki oli ilmeisesti US kakkoselta ,jossa kaadettiin vuonna 2018  yli 750 hirveä , toissakaudella runsas 200  ja kuluneella kaudella enää 71 hirveä. Ei ihme ,että seuranta ei pysy enää vauhdissa. Ko luvut on tarkistettavissa luken luonnonvaratiedoista.

Sieltä kiven viereltä ne kuvat yleensä saa ,jos on saadakseen. Voi ehtiä kameran akku tyhjentyä ilman ensimmäistäkään kuvaa , jos yritetään muualta.

Ei ole vieläkään tullut kommenttia hirvien minimitiheyksistä susireviireillä Ruotsissa. Siellä on päädytty tulokseen ,jossa hirviä on mahdollista metsästää vasta ,kun hirvitiheys ylittää 5 yksilöä/ 1000 ha. Tämä ratkaisu on tehty kestävyyden nimissä. Täällä murehditaan jo sitä ,että kolme otusta tuhannella hehtaarilla on liikaa. Tämäkin on ihmisen keksintöä ,koska näissä olosuhteissa ilman häiriötekijöitä hirviä olisi metsissämme keskimäärin vähintään kymmenkertainen määrä,josta määrästä vapaasti kasvanut petokanta poistaisi 10% vuosittain ja nälkä ja vanhuus oman osansa. Se olisi luonnon kannalta normaali tilanne . Nykyinen on ihmisten tavalla tai toisella aiheuttamaa.

Havainnot kirjataan vain metsästyspäiviltä.

Ja Visalle ??