Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kävisikö Ruotsin malli? Jos alueella on suurpetoja ,alle 5 hirveä/ 1000 ha johtaa siihen ,että hirviä ei metsästetä lainkaan. Taitaa Suomessakin vähän korkeammat paikalliset tavoitetiheydet johtua pelkästään petovarasta. Näyttää myöskin siltä ,että tilannetta ruvetaan ennakoimaan ja vähentämään metsästyspainetta muuallakin petojen lisääntymisen takia. Pyritään tavoitetiheyshaarukan alarajalta vähintään ylärajalle. Ollaan aidosti huolissaan hirvien vähenemisestä.
Eipä meillä kollegan kanssa mitään erimielisyytyä ole. Muualta päin tulevat valitukset ,joiden perusteella saa kuvan ,että lupia ei myönnetä riittävästi. Lupien saaminen ei ole ollut ongelma vuosiin. Niitä on anottu sen verran ,mitä suunnitelma edellyttää ja….vielä 20-30% edellisen lisäksi mahdollisten tihentymien hoitamiseksi.
Ja kerrataan vielä sen verran vanhaa ,että talvehtimisalueena pidetyllä Multialla anottiin ja saatiin lupamäärä ,jolla olisi ollut mahdollista kaataa kaksi hirveä tuhatta hehtaaria kohti , mutta kaadettiin vain 0,9 yksilöä tuhannelta. Tämä on puolet siitä ,mitä koko hirvitalousalueella keskimäärin kaadettiin tuhannelta hehtaarilta. Lupien käyttöaste jäi hirvitalousalueellakin alle 80%:n.
On toki yksittäisiä seuroja ,jotka käyttävät kaikki lupansa ,mutta ainakin yhtä monta ,joiden kiintiö jää paljon vajaaksi. Harmi kyllä näiden 100%:n tulosten takana löytyy tapauksia ,joissa lupaehtoja on tulkittu”väljästi” niistä piittaamatta. Saaliin aikuiset hirvet ovat olleet kaikki uroksia ja vasaosuutta on nipistetty kaatamalla suunnitelman vastaisesti kahden vasan sijaan aikuinen uros. Havaintoja ko seuralla on kertynyt puolta vähemmän muihin verrattuna ja metsällä on oltu lähes koko kausi. Käytännössä on ammuttu kaikki kohdalle osuneet hirvet. Jos olisi ollut vain yksi kerta ,jolloin näin tapahtuu ,mutta tuntuu olevan tapa. Näiden kanssa sitten pitäisi saada pysymään asiat hallinnassa….Mieluisti käyttävät keppihevosena julkisesti esitettyjä väitteitä ,että hirviä on liikaa oman ahneutensa pönkittämiseksi. Tässä on myös syy siihen ,että naaraita kaadetaan suhteessa suosituksia vähemmän ja kannan rakenne vinoutuu.
PS. Näyttää valkohäntienkin vetotus kääntyneen urosvoittoiseksi valtakunnan tasolla.
Hirvitalousalue sisältää sekä kesä-että talvilaidunalueet . Lisäksi hirvitalousalue on muodostettu niin ,että hirvien liikkuminen tapahtuu pääasiassa vain alueen sisällä. Tällä menettelyllä vähennetään hirvien liikkumisen aiheuttamia virheitä arviointiin. Eli Annelin ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.
Mitä tulee siihen ,että metsästyspaine suuntautuisi vahvemmin vain talvehtimisalueille , on kuolleena syntynyt ajatus. Ei mene demokraattisessa yhteiskunnassa läpi. Tästä on esimerkki muutaman vuoden takaa ,kun talvehtimisalueella toimiva hirviseura pyysi pyyntilupia kannan romahduksen jälkeen entiseen malliin vedoten talviaikaan suoritettuihin lelntolaskentojen tuloksiin. Heidän oli tyytyminen niihin lupamäärin ,jotka olivat perusteltuja koko hirvitalousalueella. Edes käräjöinti asian tiimoilta ei muuttanut tilannetta.
Koettivat vielä sitä ”hirvivahinkokorttiakin” lupamäärien lisäämiseksi. Ei ottanut tulta sekään yritys ,kun hirvivahinkoilmoitusten saldo oli nolla ko alueella.
Kyllähän se varmaan harmitti seurueen osalkaita ,kun metsästysmajoihin ja saaliinkäsittelyyn oli panostettu isoja summia ja suunnitelmissa oli kattaa kulut myymällä hirven lihaa. Se mahdollisuus oli kuitenkin menetetty hirvikannan voimakkaan vähentämisen myötä. Tilannekuva petti.
Tänä päivänä oikeaa tilannekuvaa on helppo pitää yllä omariista- sovelluksen avulla , joten mahdolliset yllätykset ovat järjestelmää käyttäjien osaamattomuutta. Luken ”luonnonvaratieto” tarjoaa mös hyvää pohjatietoa hirvikannan kehityksestä. Sitä se ei tosin kerro ,onko Visan mailla yksi vai kymmenen hirveä. Suuruusluokka selviää hirvitalousalueittain. Metsästäjille aukeavat vastaavat tiedot oman seuran tilanteesta portaittain valtakunnan tasolle asti.
Täällä kävi jo niin ,että koko riistakeskuksen alueella metsästettiin keskimäärin kaksinkertainen määrä hirviä tuhatta hehtaaria kohti verrattuna yhteen talvehtimisalueista. Siellä myönnettyjä pyyntilupia jäi puolet käyttämättä. Lisäisikö Anneli tässä tapauksessa metsästyspainetta talvehtimisalueille?
Ei talvehtimisalueilla voida pyrkiä keskiarvotiheyksiin ,jos aiotaan pitää hirvikanta vakaana. Talvehtimisalueiden hiljentyminen on selkeä merkki siitä ,että metsästyspaine on ollut liian kova kokonaisuutta ajatellen. Siitä seuraa väistämättä rajoituksia ja tässä tilanteessa metsästäjäkato kiihtyy. On epävarmaa ,löytyykö enää jatkossa voimia hallita hirvikannan kasvua.
Yksi entinen seuran jäsen totesi kymmenen vuotta sitten perusteeksi lopettamiselleen , että ei halua jatkaa ,kun ei ole enää hirviäkään. Ei palannut ruotuun ,vaikka niitä myöhemmin olisi ollutkin. Hirvikanta oli kaverin erotessa lähes yhtä alhaalla ,kun nyt kymmenen vuoden tehometsästyksen jäljiltä. Oli myös paikkakuntia ,joilla hirvi rauhoitettiin em syystä vuosiksi.
Visa unohtaa suunnitelmallisuuden. Riistahallinto on patistanut aktiivisesti käyttämään luvat silloin ,kun hirvikantaa on leikattu . Tarkoitusta varten on laadittu työkalukin ,jolla metsästyksen etenemistä tavoitteeseen nähden voidaan seurata hirvitalousalueen sisällä jahdin edetessä. Lisäksi paikallisilla metsästäjillä on käytössään paikkakuntakohtainen verotussuunnitelma ,jonka toteutumista voi seurata reaaliajassa omariistan avulla. Seuranta koskee myös saaliin ikää ja sukupuolta. Tulosten tulee noudattaa pyyntilupaehtoja.
Jos havaintoja kertyy niukasti ,laitetaan pillit pussiin ,vaikka kiintiötä olisi jäljellä. On tärkeää ,että riistaa jää suunniteltu määrä oikeissa suhteissa jatkamaan sukua.
Kerrataan vielä ,että käytössä ovat myös pankkiluvat (+ 20-30% ) , joita on mahdollista käyttää tihentymien leikkaamiseen. Varsinaiset pyyntiluvat on määritelty edellisten kausien havaintotietojen perusteella,joten tavoitetiheys saavutetaan usein jo siinä vaiheessa ,kun 80% luvista on käytetty.
Nyt voisi nakittaa hirvikannan koon määrittämisen maanomistajajärjestöjen tehtäväksi ,jos metsästäjien keräämä tieto ei kelpaa. Luonnollisesti tämä tapahtuisi myös maanomistajien kustantamana. Näyttötaakka on maanomistajilla ,ei metsästäjillä. Metsästäjät ovat oman osuutensa tehneet. Visa voikin alkaa kerätä halukkaita hommaan ja kolehtia aiheutuvia kuluja varten , jos kokee arviointien olevan retuperällä.
Ei se ravintotilanteesta jauhaminen mitään sontaa ole. Keskustellaan vain hirvien luontaisesta määrästä ,joka syntyisi nykyisellä ravintoresurssilla ,jos ei metsästettäisi lainkaan. Luontaisesta kannanvaihtelusta johtuva minimimäärä olisi vähintään nelinkertainen nykyiseen verrattuna eli 10-40 yksilöä tuhannella.
Visan päätelmät perustuvat tilanteeseen talvehtimisalueella. Sinnehän ne hirvet laumautuvat ja muualla ei ole ensimmäistäkään otusta. Hirvitalousalueen mittakaavassa ollaan kuitenkin helposti alle kolmen hirven /1000 ha tiheyksissä. Muistutan vielä ,että pyyntilupien reippaasta pudottamisesta huolimatta talvehtimisalueena pidetyllä naapuripaikkakunnalla pyyntilupien käyttöaste jäi kuluneella kaudella ennätyksellisen alhaiseksi , 51%:iin. Tämä enteilee sitä ,että hirvityhjiöitä on syntynyt ja rauhoituksia seuraa.
VS kakkosella on jostakin syystä metsästetty 1 hirvi/1000 ha kantaa alueellisen riistaneuvoston ja luken suosituksia alemmas. Suositus ei siis ole mikään jumalansana . Tiheytenä yli kolme hirveä/1000 ha alkaa olla jo hyvin harvinainen tilanne koko maata ajatellen ,mutta hirvien keskittyminen vahinkoa aiheuttaviksi laumoiksi on tavallista. Ravinto määrää ,minne keräännytään ja mahdolliset pedot sen ,kuinka isoiksi laumat muodostuvat.
