Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Metsägroupilla havaittiin jo varhain ,että energipuuhomma kannattaa huonosti. Haluavat pitää yrittäjänsä tuottavan työn parissa. Energiapuusta pyrki muodostumaan pelkkää kulua. Omien metsien tulevaisuuttakaan ei haluttu pilata ,kun parempia toimintamalleja löytyy.
PS. Miksi pitäisi hankkia ylimääräisiä vehkeitä kuukaudeksi käyttöön ,kun monikäyttöinen kalusto on käyttökelpoista läpi vuoden ja käyttöaste korkea. Jos vielä sesonki on kelirikkokausi , on energiakamppeiden valjastaminen sille jaksolle kuolleena syntynyt ajatus. Lisäksi tarvittaisiin vielä ilmatyynyalus korjuuhommiin , jotta vältyttäisiin raiteilta. Pahimpina painajaisine muistan ajan ,kun korjasin energiapuuta kelirikkoaikaan osittain pilalle menneessä taimikossa. Kun kaikki kertynyt puuaines pantiin energialäjään , ei raiteisiin riittänyt kantavuutta parantavaa materiaalia. Mikäli ei olisi haluttu raiteita ,olisi suurin osa tavarasta päätynyt ajouralle. Mutta ,kun ei ,katseltiin ,kun moto kynsi akseleita myöten savikossa. Tilanne ei suinkaan korjaantunut ajokoneen jäljiltä , vaan urat syvenivät syvenemistään. Tämä vielä yhtenä syynä energiahakkuista pidättäytymiseen. Siitä aiheuttuu monesti vain mainehaittaa huonon kannattavuuden lisäksi.
Nuoria metsiä ei tarvitse kunnostella ,kun th:t tehdään asianmukaisesti. Ja nehän Finsilvan puolella tehdään . Enskaan päädytään ,että heilahtaa ilman välivaiheita. Tämän onnistuvat tekemään myös asiansa osaavat metsänomistajat, jotka eivät ole sotkeutuneet tukikikkailuun. Tulevaisuudessa on tarjolla entistä vähemmän energiapuurisukoita parantuneen taimikonhoito-osaamisen seurauksena. Katoavaa kansanperinnettä koko pystyrisujen keräily. Siihen toimintaan ei ole mitään järkeä investoida.
Eiköhän Groupin kohdalla ole kyseessä vain selkeä viesti siitä ,mitä halutaan ja mitä ei . Miksi siis mo yrittää väkisin kasvattaa tuotetta ,jolla ei ole laajempaa markkina-arvoa ja jolla ei ole tulevaisuutta. Järeämmäksi kasvattamalla tuotteella on varma menekki moneen eri käyttötarkoitukseen ja hätätilassa vaikka energiaksi.
Visankin tapauksessa ongelmaksi käyvät hirvikeskittymät voidaan purkaa ,mikäli alueella on toimiva ja riittävän laaja yhteisluparyhmä. Pankkiluvilla on mahdollista hävittää periaatteessa vaikka koko haitalliseksi koettu hirvilauma ,jos yhteistyöhaluja löytyy. Meilläkin on paikkakunnan pankkilupia jaettu varsin avokätisesti ,jos joku maanomistaja on kokenut ongelmia hirvien oleskelusta. Viime vuosina kuitenkin aniharvoin. Seuratkin ovat ottaneet lisälupia joustavasti käyttöön huomatessaan selvää kasvua hirvikannassa. Kannan ehtyminen johtaa luonnollisesti päinvastaiseen käytäntöön ja maltilliseen lupien käyttöön. Tilannekuva muodostetaan metsässä . Ei tiedotusvälineiden eikä somessa tapahtuvan kiihkoilun perusteella.
En tarkoittanut sillä paikallisuudella pelkästään yhden seuran aluetta ,vaan laajempaa rhy:n ja koko hirvotalousalueen tilannetta. Meilläkin ammuttiin hirviä seurana 110% verrattuna alunperin haettujen ja myönnettyjen lupien määrään. Silti koko paikkakunnan ja yhteisluvan lupien käyttöaste jäi valtakunnalliselle 80%:n tasolle. Yhteisluvan ja yhteistoiminnan ansiosta hirvikanta on kuitenkin onnistuttu pitämään leikkausten jälkeen suositusten rajoissa.
Kysynkin Visalta ,kuuluuko alueesi seura yhteislupamenettelyn piiriin ja montako seuraa siihen kokonaisuudessaan kuuluu? Meillä koko paikkakunta yhtä seuruetta lukuun ottamatta on yhteisluvan piirissä ja yhteistyö jatkunut katkeamatta yli 35 vuotta. Hirvivahingot ovat pysyneet kannan leikkauksen jälkeen marginaalisena. 1-2 tapausta/vuosi ja nekin usein kohteina moniongelmaisia hoidon puutteesta kärsineitä taimikoita.
Kun otit (Gla) puheeksi tavoitteet , tuntuu unohtuvan ,että hirvikanta olisi helposti Suomen olosuhteissa kymmenkertainen verrattuna nykyiseen , jos meillä ei olisi metsästysperinnettä. Maassamme vallitsee jatkuva luonnollisen laajan metsäpalon jälkeinen tilanne, jossa hirvet luonnontilassa lisääntyvät räjähdysmäisesti. Myöhemmin kanta alenee ravinnon vähenemisen myötä ,mutta silloinkin alimmillaan tiheyteen 7 hirveä/1000ha. Tämän alemmas kanta ei luonnossa laske vaikka olisi petojakin. Paikallisesti vastaava tilanne voi syntyä, jos metsästäjien suorituskyky vähenee tai pedot aiheuttavat pysyvän häiriötilan metsästyksen kohdalla. Sitten kirotaan sekä petoja, että hirvien suurta määrää. Tavoitteet menettävät täysin merkityksensä, kun niihin on mahdotonta päästä.
Sen vuoksi kannattaakin olla mukana porukassa ja esittää siellä ,että jahti jatkuu niin kauan kun kaikki luvat on käytetty ja tarvittaessa haetaan pankkilupia lisäksi. Tosin parasta on houkutella se porukka toistuvasti haravoimaan hirviä omille maille ,jotta saadaan torpattua hirvien talvehtimisyritykset juuri siellä.
Henkilökohtaisesti osallistumalla on mahdollista poistaa täsmäiskulla omille tiluksille pesiytymään pyrkivät hirvet ja vaikuttaa tavoitteiden asetteluun ja siihen miten tavoitteeseen päästään.
Lupien käyttöaste on keskimäärin 80% , joten värkeissä on varaa puristaa kantaa alaspäin ,jos yhteinen tahtotila löytyy. Asia on täysin paikallisissa käsissä. Puhumalla tai kirjoittelemalla hirvet eivät vähene.
