Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
…että tekopökkelöitä ei muka tehdä. Jos sinun palstoillesi ei niitä ole ilmaantunut ,suosittelen vaihtamaan ammattitaitoisempaan yrittäjään tai myymään puut ympäristöstä välittävälle ostajalle.
Gla:lle on todettava ,että yrittäjän/kuskin lisenssi on äkkiä katkolla ,jos tekopökkelöitä ei tehdä. Ei pidä kirjoittaa perättömiä. Kuljettajat joutuvat osoittamaan osaamisensa luonnonhoidon suhteen sekä teoriassa osallistumalla pakollisiin koulutuksiin ,että käytännössä työmaille tehtyjen auditointien tuloksena. Koneen puikkoihin ei ole asiaa , jos ei ole lisenssi kunnossa.
….sille ei mahda mitään , jos isäntä päättääkin kerätä pökkelöt polttopuiksi. Sellaistakin tapahtuu .
Säästöpuuryhmät on huomioitu harvennuksissa jo ainakin kymmenen vuoden ajan ja ne on myös merkitty kartta-aineistoihin hakkuun yhteydessä . Ei pitäisi olla mikään outo ilmestys , jos osaa pitää silmänsä auki.
Minäkin ennätin tiputtelemaan harvennuksilta ison määrän pienempiä puita varjostavien lehtipuiden latvuksia syntyneen tekopökkelön juurelle ötököiden iloksi.
Koealueella Kanadassa susi kykeni metsästämään vain 10% hirvikannasta ja sekin johtunee siitä ,että hirvikannan ollessa korkeimmillaan nälän heikentämiä yksilöitä oli helpompi pyytää. Meidän ravintoresurssiemme puolesta voisi luontainen hirvikanta olla jopa tuota 40/1000 määrää suurempi. Metsästyksellä on tilanne pidetty ihmiselle mieleisenä ,kun kannan ei ole annettu kehittyä edes sille minimitasolle ,joka se ilman metsästystä voisi olla.
Kannattaa ottaa huomioon sekin seikka ,mikä luontainen hirvikanta olisi kooltaan näissä olosuhteissa ilman metsästyksen vaikutusta. On olemassa tutkittua tietoa siitä ,että meidän olosuhteitamme vaatimattomammissakin oloissa hirvien luontainen kanta vaihtelee 10-40 yksilön/1000ha vaihteluvälissä. Pedot ja nälkä aiheuttavat vaihtelun. Petojen osuus 10% ja nälkä ja taudit 90%. Suomessa ollaan kuitenkin hirvitiheyden osalta vain 1/3-1/4 tasossa luontaisen vaihtelun minimimääristä ,paikoin jopa alle. Hömötinttien kannanalenemasta ollaan kovasti huolissaan ,mutta hirvikannan hupenemisesta suhteessa vielä reippaammin ei niinkään.
Jk on korjuun kannalta energiantuhlausta. Jk metsästä saa tuskin kolmannesta puutavaraa kasalle aukkoon verrattuna samassa ajassa. Työhön tarvitaan käytännössä kuitenkin ne kalleimmat aukkokoneet. Tiedätte varmaan ,mihin ne vehkeet päätyvät, jos jk-palstan vaihtoehtona on aukkokuvio. Kelirikkohommina jk:ta tehdään ,jos tehdään,kuskien työllistämiseksi. Ylleensä hakkut venyvät hakkuusopimukseen kirjatulke takarajalle. Jk:n kannattajilta vaaditaankin kärsivällisyyttä korjuuaikataulujen suhteen. Aukkokuvion kanssa ei tarvitse odotella.
Hanhi on hyvä huono esimerkki siitä ,mitä tapahtuu ,kun säännöksiä ei pystytä päivittämään tilanteen edellyttämällä tavalla. Hanhikanta on kymmenkertaistunut muutamassa vuodessa ja on runsaat tuplat uhanan-alaisuuden edellyttämästä tasosta. Mitään asian korjaamiseksi ei voida tehdä kankean ja osin itseaiheutetun ja toimimattoman järjestelmän vuoksi.
Sama ”päivitysongelma” vaivaa avaajaakin ,mutta toiseen suuntaan. Kirjoittelee vieläkin ,kuin mitään ei olisi tapahtunut vuosituhannenvaihteen jälkeen. Viimeiset kuusi vuotta hirvien määrä on laskenut jyrkästi ja niitä pyyntilupiakin on jäänyt käyttämättä valtakunnallisesti jo yli 20% kannan vähenemisen johdosta.
Silmiini osui mielenkiintoinen tieto perinteisen talvehtimisalueen kohdalla, joka sijaitsee naapurikunnassa. Lupamäärät ovat tippuneet reippaasti ja tästä huolimatta pyyntilupien käyttöaste putosi kuluneella kaudella 51%:iin. Onko jo tulevana syksynä edessä täysrauhoitus niillä kulmilla? Mainittakoon vielä ,että kyseisen paikkakunnan rajamailla talvehti vuosituhannen vaihteessa yli 200 hirven tokka alle tuhannen hehtaarin suoalueella. Pyyntilupajärjestelmä on osoittanut tehonsa.
Avaaja ei ole saanut omasta aloitteestaan vielä mitään näyttöjä kymmenessä vuodessa. Ei edes pilottihanketta toimivuuden testaamiseksi.
Pikkuisen arveluttaa sekin ,riittääkö Pekan kunto viemään läpi edes yhtä valtakautta. Onneksi on tarjolla vaihtoehto ,joka on kykenevä hoitamaan vaikka kaksi. Varmaan maailmallakin katselevat mieluummin Subbin nauravia kasvoja ,kun Pekan hapanta naamaa. Kontakteja on helpompi solmia ja pitää yllä jos ilme ei ole valmiiksi torjuva. Maailmaa muutaman vuoden kiertänyt lähisukulainen on moneen kertaan todennut ,että tuttavuuksia on helpompi solmia iloisella ilmeellä ja positiivisella asenteella. Hapannaamojen pöydissä on vain tyhjiä tuoleja.
