Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Pedot on pidettävä metsästettävien lajien joukossa ,jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ilman byrokratiaa. Ei niitä petoja sukupuuttoon tapeta. Ainoastaan ongelmayksilöt ja liiallinen kannan kasvu on voitava pitää hallinnassa. Kotieläintaloutta on voitava harjoittaa turvallisesti koko maassa.
On melkoinen ristiriita ,että kotieläimiä pitäisi säädösten mukaan laiduntaa ,mutta paikoin pedot tekevät laiduntamisesta mahdotonta. Kotieläimiin mieltynyt ilveskin pitää voida tarvittaessa poistaa. Sitä eivät aidat pitele.
Yltiösuojelu on rikollista toimintaa . Sen avulla pyritään lopettamaan maa- ja metsätalous ja autioittamaan maaseutu. Yleisen turvallisuuden nimissä olisi pidettävä huolta siitä ,että maa pysyy kauttaaltaan asuttuna ja elämä on turvallista joka kolkassa. Suojelu ei myöskään saa vaarantaa metsätalouttamme eikä sen aikaansaamia työpaikkoja ja tuloja kansantaloudelle . Suojeluun voidaan palata sitten ,kun sota Ukrainassa on ohi. Siihen asti suojeluun kohdisteut varat voi suunnata Ukrainan tukemiseen. Jos se peli menetetään ,ei ole enää mitään ,mitä suojellaan.
Hirvien keskimääräistä suurempi määrä alueella on selviö , jos viimeiset kolme vuotta on tehty raivauksia 50 ha/vuosi/Visa. Ravintoresurssit vaikuttavat hirvien määrään ,jonka on todettu kasvavan voimakkaasti muun muassa laajojen metsäpalojen tuloksena syntyneillä uudistusaloilla. Lehtipuuvesakko valtaa alueet ensimmäisenä . Runsaasti vesakkoa sopivalla hollilla selittää hirvien lisääntymisen ja keskittymisen hyville ruokamaille.
Tännekin on alkanut ilmestyä hirviä syömään vesakkoa satojen hehtaarien johtokatualueilta ,jotka on raivattu pari vuotta sitten. Tämä toistuu joka kerta , kun johtokadut raivataan olipa hirviä enemmän tai vähemmän. Vastaavasti nämä nelijalkaiset ovat poissa uudistusalojen taimikoista.
PS. Hirvikannan määrittämiseen on panostettu melkoisesti vuoden 2007 jälkeen. Kannanhoitosuunnitelmakin on laadittu ja sen avulla on pystytty puolittamaan hirvikanta onnistuneesti. Näyttää Visakin siirtyneen menneisyyden vankien joukkoon.
Antonin muisti pätkii. 2007 hirvikanta oli vielä monin paikoin vielä 5-6/1000. Tänä päivänä lähes kaikialla Suomessa 2,5-3/1000. Ennen vuotta 2007 oltiin pahimmillaan paikoin yli10/1000 tiheyksissä ja jälki sen mukaista. Tänä päivänä mo saa syyttää kuusettumisesta vain omia ennakkoluulojaan.
Kukahan ohjasi aikanaan puulajivalintaa männyn kannalta liian reheville maapohjille? Nyt vuorostaan vähän pakitellaan siinä suhteessa.
On hieman omituista syytellä hirviä ihmisten omista päätöksistä ja virheellisistä riskianalyyseistä. Olisi aivan eri asia ,jos hirvikanta kasvaisi ilman häiriöitä sille tasolle ,mitä luonto oikeasti kestää. Vaatimattomissakin olosuhteissa tiheys nousee helposti 40 yksilöön/1000ha. Ruotsissa aidatulla alueella ,jossa ravintoa on runsaasti ,hirvikanta on kasvanut viidessä vuodessa 60 yksilöön/1000ha lähtötilanteesta 7/1000ha. Meillä ”mahdollisuudet” riittävät vastaavaan kehitykseen. Ei siis ihme ,että ihan aina ei pysytä ajan tasalla hirvien määrän suhteen.
Laajojen metsäpalojen jälkeen hirvikannan on todettu hyötyvän tilanteesta ja kääntyvän kasvuun. Suomessa aukkohakkuut korvaavat metsäpalojen vaikutukset. Aukkoja tehdään tasaisesti vuosittain. Olosuhteet hirvien kannalta ovat siis jatkuvasti lähes optimaaliset.
Hirven käytöksessä ei ole mitään luonnon vastaista ,kun se syö elääkseen vesakkoa ihmisen tekemästä aukosta. Ei monimuotoisuus eikä hiilensidonta siitä kärsi.
Metsästäjä-lehdestä 1/2024 löytyy artikkeli kokonaisuudessaan.
Käsittääkseni saarella ei ole metsästetty. Luonnon kannalta ylisuuri kanta on kuollut nälkään. Pedot ovat verottaneet vuosittain noin 10%kannasta. Kannan koko on vaihdellut luonnontilassa merkittävästi voimakkaammin ,kun esimerkiksi Suomessa. Täällä ei ole päästy lähellekään niitä hirvitiheyksiä ,mitä luonnossa olisi mahdollista ilman ihmisen rajoittavia toimia. Hirvien määrää on rajoitettu ihmisten taloudellisten tavoitteiden pohjalta, ei sen ,mikä olisi luonnon kantokykyky.
PS. Pikkuisen kaukaa haetulta tuntuu sekin väite ,että hirvi olisi syönyt hömötiaisen elinmahdollisuuksia. Luonnontilainen hirvikanta tappaisi ko oletuksilla hömötiaiset sukupuuton partaalle.
Mitä mieltä olette tilanteesta ,jossa hirvkanta saisi kehittyä kenenkään häiritsemättä sille tasollle ,mikä on oikeasti luonnonmukaista?
On olemassa paikka Isle Royalen saarella (55000ha) P-Amerikassa ,jossa hirvet ovat eläneet kenenkään häiritsemättä petojen keskellä ainakin 65 vuoden ajan. Tuolla hirvitiheys on ollut pienimmillään 7yksilöä/1000ha ja maksimissaan ko pinta-alalla on vaeltanut 44 hirveä keskimääräisen tiheyden ollessa 19/1000ha kyseisen 65 vuoden aikana. Olosuhteiltaan paikan kerrotaan vastaavan Lounais-Suomea.
Näyttää siltä ,että hirvien paljous on vain ihmisen keksintöä. Luonnontilassa kanta olisi minimissäänkin kolminkertainen nykyiseen verrattuna. En toki itse moista kantaa haluaisi , mutta on turha esittää argumentteja kannan pienentämiseksi luonnonsuojeluun vedoten. Jos luonto saisi päättää ,hirviä olisi enemmän.
