Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Taisi tiaiset ja muut pikkulinnut hyötyä aikoinaan enemmänkin avo-ojien ja pellonreunojen pajukoista ,avolantaloista ja lannan pintalevityksestä. Suojaa ja ravintoa oli runsaasti tarjolla pientilavaltaisessa Suomessa. Pikkulintujen vähenemistä ei jostakin syystä haluta laittaa maatalouden rakennemuutoksen syyksi . On keksitty syyttää vain metsätaloutta jos jonkinmoisin verukkein.
Viime vuodesta pörssisähkönkäyttäjä selvisi säikähdyksellä ,kun kylmiä jaksoja kertyi vähän ja sattui asumaan Etelä-Suomessa. Keki-Suomen korkeudelta ylöspäin oli tilanne jo toinen. Pakkasten kovetessa ja jatkuessa pitkään elämästä tulee painajainen. Kiinteähintaisilla sopimuksilla ei juurikaan tarvitse tinkiä asumismukavuudestaan. Sääliksi käy niitä ,jotka pudottavat asumislämpötiloja kalliin sähkön takia ja kärsivät vilua siitä huolimatta. Talojakin menee remonttiin ,kun putket jäätyvät liian alhaisen lämpötilan takia. Pörssisähkö ei ole köyhiä varten Suomen olosuhteissa.
PS. Viime vuosi selvittiin alle 7:n centin/kwh hinnalla. Pikkuisen halkoja pesään kylmimpinä aikoina . Näin kuukausikulutus pysyi miltei vakiona. Nyt tarvitaan muutama kalikka enemmän itse tehtyjä polttopuita. Kolme vuotta sitten tehtyjä kuivia koivuhalkoja. Hartiapankki ja ”puupörssi” toimivat pörssisähköä paremmin näillä korkeuksilla vaihtelevan energiantarpeen tasaajana ja kulujen pitämisessä kohtuullisina.
Onneksi suurin osa poliisihenkilöistä on aivan asiallisia. Kiertelin yhteen aikaan poliisien mukana erävalvontahommissa . Ei pienintäkään ongelmaa eikä ylilyöntejä tarkastusten yhteydessä.
Vesistöratsiassa tuli kertan nolo tilanne, kun tuttu kaveri tuli veneellä vastaan ja hänet pysäytettiin. Hänelle rapsahti pieni sakko ,kun pelastusliivit puuttuivat. Onneksi sakon kirjoitteli viran puolesta vanhempi konstaapeli ja valitteli tapahtunutta. Laki on kuitenkin laki.
Pelisilmääkin virkavallalta löytyi. Metsästystapahtumaa pyrittiin häiritsemään mahdollisimman vähän ja kontakteissa oli reilu meininki.
MT metsä/erä 13.1.
Jutussa metsästäjä pääsi pahnoille ,kun oli kettukoiran kanssa metsällä ja lähistöltä löytyi suden jäljet ,jotka lopulta osoittautuivat ilveksen tekemiksi.
Jooo…eihän siellä petoalueella pienempien ajavien koirien kanssa edes pärjää. Päätyvät suoraapäätä susien evääksi. On käytettävä koiria ,jotka tarjoavat susillekin vähän haastetta. Jos tämä johtaa rikosepäilyyn ,on hulluus huipussaan. Onko tarkoitus lopettaa itärajan pinnassa metsästys kokonaan ja suorittaa lisäksi aseistariisunta epämääräisillä verukkeilla?Sattuuko tulemaan mieleen , mitä tahoa ko toiminta palvelee?
Tuskin on kyse uhkailusta ,vaan siitä ,että kerrotaan eri mahdollisuuksien eduista ja haitoista. Monta asiaa on mennyt vitakselleen, kun ei ole kuunneltu asian ytimessä olevien mielipiteitä. Ei pitäny resurssipulan tulla hoitoalallakaan yllätyksenä, muuta niin vain joillekin tuli. Samasta on kysymys metsästyksen tulevaisuuden kohdalla.
Akuutteihin haasteisiin lukeutuu tällä hetkellä myös se ,mistä löytyvät innokkaat koiranohjaajat. Meillä johtajan kysyessä ,kuka ottaisi seuraavan hirvikoiran kasvatettavaksi, seurasi pitkä hiljaisuus eikä vapaaehtoisia löytynyt. Puute realisoituu lähivuosina.
Kun talkoista keskustellaan ovat koiranohjaajat tärkeimpiä lenkkejä omalla panoksellaan kasvattaessaan ja pitäessään yllä tärkeintä ”pyyntivälinettä ” koiraa. Jos koiraa ei enää haluta tai kyetä hankkimaan on edessä siirtyminen tyhjänpyytäjien kasvavaan joukkoon.
Talkoot kuuluvat lajin luonteeseen ja ne on vain lusittava. Hirvitornit on tehtävä ja passipaikat raivattava. Ampumataitoa tulee pitää yllä harjoittelemalla riittävästi. Kaikki tämä ei tapahdu itsestään. Jos ei halua osallistua näihin perusaskareisiin, on valinnut väärän harrastuksen. Paikka yhteisössä on ansaittava osallistumalla myös oheistoimintoihin. Kokemus ja paikallistuntemus kehittyvät siinä sivussa.
Mitä tulee kaadon markkinoimiseen ja rahastukseen sen tiimoilta ,voi herättää porukassa tyytymättömyyttä ,kun jollekin ulkopuoliselle tarjotaan mahdollisuus kaatoon rahasta ja joku aktiivisesti seuran toimintoihin osallistunut menettää samanaikaisesti mahdollisuutensa saada saalista. Joukkoon mahtuu paljon sellaisia ,joiden ”kuiva kausi” on kestänyt vuosia ja jopa vuosikymmenen. Nämä eivät ole ensimmäisenä kerjäämässä ulkopuolisia jahtiin. Ahkeroiminen seuran hyväksi on oltava palkitsevaa. Kaupallisessa jahdissa hyöty valuu ulkopuolisille.
Annelin esittämä malli ei ole uusi. Omassa seurassani vieraita voi tuoda mukana isännän vastatessa vieraastaan. Muutama uusi jäsen on tällä tavoin saatu joukkoon mukaan ,mutta se ei riitä . Kaksi lähtee ja yksi saadaan tilalle. Muutama vuosi sitten kolme jäsentä poistui yhtä aikaa muonavahvuudesta. Kyseinen syksy näytti haastavalta. Yksi seuran jäsenistä teki jahdin kynnyksellä”löydön”, jonka seurauksena uusi kaveri ilmaantui jahdin alkaessa kokoontumispaikalle. Käteltiin ja esiteltiin toisemme. Tulokkaalle määrttiin passipaikka ja 20 minuutin kuluttua lojui kaksi vasaa syrjällään hänen passipaikallaan. Sama tahti jatkui niin kauan ,kun hän viihtyi porukassa. Muut kiireet veivät valitettavasti miehen parin kauden jälkeen . Hirvijahti ei ole kaikki kaikessa.
