Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Trollin kommentit ovat aina erikoisia. Kummasti niihin vain tartutaan.
Nostokoukun kommenttiin
Hyi h…tti!
Porukoiden pineneminen lisää rasitusta harvemmille hartioille. Jos kustannuksia lisätään , metsästäjäkato kiihtyy ,kun homma käy taloudellisesti ylivoimaiseksi , vakka muuten olisi vielä kykyjä ja haluja. Niitä ,jolla on yhtä aikaa paljon rahaa ja aikaa, on todella harvassa. Vuokran periminen metsästysmaista saattaa johtaa jopa uuteen reikään metsästysmaiden tilkkutäkissä ,jossa on ennestäänkin runsaasti aukkoja.
Väen vähenemin alkaa näkyä jo siinä ,että jahti kestää sietämättömän kauan. Näytti omankin seuran kalenteriin kertyneen 15 jahtipäivää +saaliinkäsittely-ja talkoopäivät tämän lisäksi. Lisäkustannuksia homma ei enää kestä.
Mutkaiset rungot eivät puhumalla oikene eikä heikkolaatuinen leimikko kiinnosta pätkääkään pelkiä sahureita. Sellufirma on käytännössä ainoa mahdollisuus ,jonka kanssa kaupat syntyvät laadultaan vaihtelevien leimikoiden tapauksissa. Tukkikertymissä eri toimijoiden välillä on eroja ihan luonnollisista systä. Kannattaakin pyrkiä tekemään runkokaupat ,niin on tieto ,mitä puukuutiosta maksetaan eikä ole tarvetta pohtia ,miten puut katkotaan.
Motokuskin tekemät päätökset perustuvat laadun osalta arvioon , ei mitattuun tieton. Etukäteismittaus laadun kohdalta on käytännössä mahdotonta. Sahalta saatu palaute on ainoa luotettava tieto katkonnan oikeellisuudesta . Muut vaihtoehdot ovat edelleenkin vain arvauksia. Kun tehdään runkokauppa ,ei tarvitse arvailla asioita ,joihin ei osaaminen riitä.
Piiripäällikkö toimi tehtävässään kunniakkaasti eläkkeelle asti. Neuvo on ihan käyttökelpoinen vieläkin. Kollegatkin kyllä tietävät ,miten helposti raakkia päätyy tukkilistalle. Arvio millin pielessä ,niin raakki on tosiasia. Varmanpäälle on kuskinkin pelattava ,että säilyttää työpaikkansa. Montaa harakirikuormaa ei saa sahalle päätyä.
Vaikka olisi kuinka huolellinen ,joutuu valmistetun pölkyn joskus siirtämään lajisiirtymänäkin kuituun ennen seuraavan rungon käsittelyä , kun käy ilmi ,että pölkky ei täytäkään tukin laatua. Jos vian olisi hoksannut ajoissa , olisi tilanteen voinut korjata tekemällä osasta vain lyhyt kuitu ja lopusta täysimittainen tukki tai useita.
Työmäärään ja kustannuksiin on helppo vaikuttaa tekemällä työt ajallaan. Pahimmillaan työvelka tuplaantuu viidessä vuodessa ja puuston kasvu on jo kärsinyt tuohon mennessä merkittävästi.
Huonosti hoidettu jaksollinen metsä painii samassa sarjassa jk:n kanssa.
Jatkuvasti seurataan ,mitä kourasta tippuu ja mikäli vikoja alkaa ilmaantua, kiristetään seulaa. Entisen piiripäällikön neuvo -” Jos laatu vähänkin epäilyttää niin silmät kiinni ja kuituun”- on edelleen käyttökelpoinen vaihtoehto. Vajaalaatua syntyy silläkin ohjeella helposti liikaa.
Voi myös esittää kysymyksen , kelpaako avaajalle lengoista puista valmistettu puutavara? Minulle ei kelpaa eikä monelle muullekaan . Ei riitä ,että pölkky voidaan sahata. Siitä saatujen jakeiden on pysyttävä kuosissaan myös sahauksen jälkeen. Itselleni riitti opiksi yhden talon rakentaminen ”hankintapuun laadulla” katkotuista puista valmistetusta sahatavarasta. Varsinaisen herätyksen koin naulatessani puulattiaa lievästi legoista mäntyrungoista sahatusta tavarasta. Kuivauksen jälkeen pitkä pätkä lankusta päätyi polttopuuksi ja jos ei päätynyt sai hetken päästä ihmetellä irvisteleviä saumoja lattiassa.
Kestääköhän avaajan kukkaro vuokrata tuhattakaan hehtaaria, tuskin puoltakaan, 35 euron hehtaarihintaan? Tuo metsästyksen tehostuminenkin on hyvin kyseenalaista. Nykyjärjestelmällä on pystytty puolittamaan hirvikanta ja kasvattamaan valkohäntiin kohdistuvaa metsästyspainetta kolminkertaiseksi verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten. Siihen saakka metsästettiin melko tasaisesti vuosittain noin 20 000 valkohäntää. Nyt saalista kertyy enimmillään runsaat 70 000. Ison urakan avaaja ottaa ,jos aikoo saada oman toimintansa näyttämään tehokkaammalta. Siinä leikissä loppuu usko ja rahat.
Sahalta saadaan ihan mitattua tietoa lähes reaaliajassa ,mikä pölkky on vajaalaatua ja mikä kelpaa. Metsässä runkojen muotoja on mahdoton mittailla . Alle minuutti/ runko on aikaa sen käsittelyyn. Puu siis katkotaan sillä perusteella ,miltä se kuljettajan silmään näyttää , ei välttämättä niin ,mitä se oikeasti olisi.
Virheitä tapahtuu molempiin suuntiin. Virheitä syntyy helpoiten heikkolaatuisella kohteilla olosuhteissa ,joissa näkyvyyttää rajoittaa aluskasvos.
Joillekin voi tulla mieleen ,että motokuski voisi tarkistaa runkomuodon kaatamalla rungon poispäin ja katsomalla puun ollessa kourassa kaadettua runkoa tyvestä latvaa kohti. Siihen toimintatapaan sisältyy merkittävä työturvallisuusriski ,jos kone rupeaakin yllättäen syöttämään runkoa kohti kuljettajan otsaa 6metrin sekuntivauhtia. Minulla on kuva seurauksista tilanteessa ,jossa koivurunko on lävistänyt ko tilanteessa koneen ohjaamon ja vienyt kuljettajalta hengen.
Isäntä voi vapaasti mittailla tehtyjä pölkkyjä ,mutta konemies tekee ratkaisut kopista poistumatta ja mieluiten niin ,että toimitaan turvallisesti. Sahalta saatu palaute ohjaa tekemään oikeat ratkaisut. Saha järjestää myös laatukoulutukset.