Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
…tiheämmässä kasvatetaan , mutta myös nykyistä suurempaan järeyteen ja korjuukertojen vähentämiseen pyritään samalla. Onnistuu ihan helposti, kunhan turha roju pidetään poissa haittaamassa istutusten kehittymistä. Tiheämmässä kasvattaminen ei saa tarkoittaa niin suuria tiheyksiä ,että istutettu pääpuulaji kärsii ja korvautuu vähempiarvoisella.
Järeämpi tavara on myös yhtiöiden elinehto. Toimitukset pystytään pitämään hallinnassa ,kun puuta kertyy helposti ja tasaiseen tahtiin. Korjuupomo hätyyttelee helposti paksummille puille ,jos leimikosta ei ala puuta tulla toivottuun tahtiin.
Ja se ajourien liian pieni etäisyys toisistaan johtuu nimenomaan siitä ,että niillä pienillä himmeleillä ei pystytä käsittelemään koko urien väliä ellei ajourat ole lähempänä toisiaan. Toinen vaihtoehto on toki ”leimata” puita pujottelemalla urien väleissä tai kurkottelemalla epätoivoisesti.
Mitä energiapuiden keräilyyn tulee ,on siinäkin oltava riittävän järeä alustakone ,jonka kuormaimella yletytään 11 metrin päähän ja tuodaan sieltä kerätty kokopuunippu kasalle muita puita särkemättä. Se ei sampoilla onnistu.
Sekin on todettava ,että haamu-uramenetelmä kehitettiin vain siksi ,että pienillä koneilla ei muuten olisi päästy 20 metrin uraväleihin. Käytännössä uraa syntyikin hehtaarille enemmän ,kun sopivalla isommalla koneella. Eli itsepetosta koko menetelmä. Läpi kuitenkin meni ,kuin väärä raha ,kun asiaa ihan korjuuopppaassa neuvottiin. Sattui vain olemaan niin , että energiapuun korjuuoppaat olivat käytännössä vain pienkonevalmistajien kaupallisia tiedotteita. Näihin tuntuu löytyvän uskovia vielä tänäkin päivänä. Värikkäät kuvat ja pulskat puheet uppoavat kansaan edelleen.
Minkä ihmeen takia niiden ylimääräisten räippien annetaan kehittyä niin isoiksi ,että maahan kaataminen harmittaa. Ylimääräiset raipat viimeistään tuumanvahvuisina nurin ja annetaan loppujen kehittyä rauhassa parin kuiturangan mitataan tilavuudeltaa 100 litraa.
Liian suuri runkomäärä ne kasvitappiot aiheuttaa. Uudet kasvatussuosituksetkin tähtäävät harvempiin korjuutapahtumiin kiertoajan kuluessa. Tosin monesti on käynyt niihin, että liian tiheässä kasvatettua puustoa ei voi harventaa kun kerran elinkelpoisten puiden vähäisestä määrästä johtuen. Näin käy hyvin helposti ,jos kuvitellaan ,että pieniläpimittainen puu kelpaa ,mutta markkinoita ei olekaan. Tästä on kokemuksia vaikka muille jakaa. Ahneella on ollut paskainen loppu.
Kokopuuhan sitä saantoa lisää riukupuiden kohdalla. Hinta on kuidulle varmimmin parempi verrattuna energiapuuhun. Energiapuun ja erityisesti kokopuun kysyntä on laskussa tuoreimpien uutisten perusteella. Kajaanin tilannetta kuvaava ”tapaus” oli varsin selkeästi esillä perusteluineen viimeisimmässä metsälehdessä eikä se tule jäämään viimeiseksi. Kun puulla tuotettua energiaa ei enää jossakin suunnalla tarvita , jää ainoaksi vaihtoehdoksi kasvattaa vain ainespuuta ja toimia sen vaatimilla ehdoilla.
Pieniähän ne Visan puut ovat ,mikäli tarvitsee edes miettiä kokopuuvaihtoehtoa. Kunnolla kehittyneen nuoren ensiharvennuspuun se osa latvusta ,joka ei täytä kuitupuun mittoja, mahtuu miltei hakkuukouran sisään eikä juurikaan kasvata saantoa. Latvaosa tarvitaan parantamaan maaperän kantavuutta ja pitämään lahopuun osuus sopivana palstalla.
PS. Tämä energiapuuasia ei liene pelkästään Visan ja minun vuoropuhelua. Mielipiteitä lukevat ja esittävät muutkin ja asemoivat oman tilanteensa mahdollisesti käytyjen keskustelujen perusteella. Se on kuitenkin yleinen ongelma ,että liian pientä puuta pyritään tarjoamaan markkinoille ja monien kohdalla on tullut pettymyksiä ,kun tuote ei kelpaa tai korjuun tulokset eivät täytä odotuksia.
Miksi jättää raivaus puolitiehen ,jos käykin niin ,että vain kuituläpimittan täyttävät puut kelpaavat. On tehtävä täydentävä raivaus paksumpaan puustoon , joka tulee kokonaisuutena kalliimmaksi eikä kasvatettava puusto pääse hyötymään vapautuneesta kasvutilasta. Raivatessa selviää myös ,mitä ollaan myymässä ja onko hakkuu ajankohtainen vuoden vai viiden vuoden kuluttua.
Perkolle on todettava ,että ne osaavimmat konekuskit ovat taatusti tekemässä töitä siellä ,missä saavat eniten tulosta aikaan eli avohakkuilla ,joista puuta kertyy kolme kertaa se määrä samassa aikayksikössä verrattuna jk-räpeltämiseen. Sama koskee jk-n onnistuneeseen korjuuseen tarvittavia järeitä hakkuukoneita. Jk:n korjuusta ei kuitenkaan makseta kolminkertaista taksaa. Järeä aukkokone on käytettävissä vain satunnaisesti ,kun avohakkuilla on hiljaisempaa eli kelirikkoaikaan. Suurin osa oikeista ammattilaisista on tuolloin ansaitsemallaan lomalla.
