Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Visankin tapauksessa ongelmaksi käyvät hirvikeskittymät voidaan purkaa ,mikäli alueella on toimiva ja riittävän laaja yhteisluparyhmä. Pankkiluvilla on mahdollista hävittää periaatteessa vaikka koko haitalliseksi koettu hirvilauma ,jos yhteistyöhaluja löytyy. Meilläkin on paikkakunnan pankkilupia jaettu varsin avokätisesti ,jos joku maanomistaja on kokenut ongelmia hirvien oleskelusta. Viime vuosina kuitenkin aniharvoin. Seuratkin ovat ottaneet lisälupia joustavasti käyttöön huomatessaan selvää kasvua hirvikannassa. Kannan ehtyminen johtaa luonnollisesti päinvastaiseen käytäntöön ja maltilliseen lupien käyttöön. Tilannekuva muodostetaan metsässä . Ei tiedotusvälineiden eikä somessa tapahtuvan kiihkoilun perusteella.
En tarkoittanut sillä paikallisuudella pelkästään yhden seuran aluetta ,vaan laajempaa rhy:n ja koko hirvotalousalueen tilannetta. Meilläkin ammuttiin hirviä seurana 110% verrattuna alunperin haettujen ja myönnettyjen lupien määrään. Silti koko paikkakunnan ja yhteisluvan lupien käyttöaste jäi valtakunnalliselle 80%:n tasolle. Yhteisluvan ja yhteistoiminnan ansiosta hirvikanta on kuitenkin onnistuttu pitämään leikkausten jälkeen suositusten rajoissa.
Kysynkin Visalta ,kuuluuko alueesi seura yhteislupamenettelyn piiriin ja montako seuraa siihen kokonaisuudessaan kuuluu? Meillä koko paikkakunta yhtä seuruetta lukuun ottamatta on yhteisluvan piirissä ja yhteistyö jatkunut katkeamatta yli 35 vuotta. Hirvivahingot ovat pysyneet kannan leikkauksen jälkeen marginaalisena. 1-2 tapausta/vuosi ja nekin usein kohteina moniongelmaisia hoidon puutteesta kärsineitä taimikoita.
Kun otit (Gla) puheeksi tavoitteet , tuntuu unohtuvan ,että hirvikanta olisi helposti Suomen olosuhteissa kymmenkertainen verrattuna nykyiseen , jos meillä ei olisi metsästysperinnettä. Maassamme vallitsee jatkuva luonnollisen laajan metsäpalon jälkeinen tilanne, jossa hirvet luonnontilassa lisääntyvät räjähdysmäisesti. Myöhemmin kanta alenee ravinnon vähenemisen myötä ,mutta silloinkin alimmillaan tiheyteen 7 hirveä/1000ha. Tämän alemmas kanta ei luonnossa laske vaikka olisi petojakin. Paikallisesti vastaava tilanne voi syntyä, jos metsästäjien suorituskyky vähenee tai pedot aiheuttavat pysyvän häiriötilan metsästyksen kohdalla. Sitten kirotaan sekä petoja, että hirvien suurta määrää. Tavoitteet menettävät täysin merkityksensä, kun niihin on mahdotonta päästä.
Sen vuoksi kannattaakin olla mukana porukassa ja esittää siellä ,että jahti jatkuu niin kauan kun kaikki luvat on käytetty ja tarvittaessa haetaan pankkilupia lisäksi. Tosin parasta on houkutella se porukka toistuvasti haravoimaan hirviä omille maille ,jotta saadaan torpattua hirvien talvehtimisyritykset juuri siellä.
Henkilökohtaisesti osallistumalla on mahdollista poistaa täsmäiskulla omille tiluksille pesiytymään pyrkivät hirvet ja vaikuttaa tavoitteiden asetteluun ja siihen miten tavoitteeseen päästään.
Lupien käyttöaste on keskimäärin 80% , joten värkeissä on varaa puristaa kantaa alaspäin ,jos yhteinen tahtotila löytyy. Asia on täysin paikallisissa käsissä. Puhumalla tai kirjoittelemalla hirvet eivät vähene.
Täälläkin on uroksia ammuttu jo vuosia hieman vähemmän ,kun naaraita huolimatta siitä ,että kaikki eivät suosituksista piitta. Hirvikanta onkin ollut paremmin hallinnassa ,kun on pääosin toteutettu suosituksia. Hirvikannan rakenteen korjaamiseksi ei edellisestä johtuen ole ollut tarpeen antaa kannan kasvaa ja pieniinkin muutoksiin on voitu reagoida riittävän ajoissa.
Voihan toki ihmetellä asioita tieltä käsin ,mutta kokemusta ja tietoa toisen omaisuuden historiasta ja käsittelytavoista on yksityisen mo:n/Visa haasteellista saada. Tämä eläköitynyt motokuski on seurannut aitiopaikalta kyseisiä asioita 35 vuoden ajan ja lukenut myös ensimmäisenä kaikkien käsittelyssä olleiden kohteiden mittaustodistukset. Silloin erotellaan jyvät akanoista ja nähdään , millä menetelmällä on onnistuttu ja millä ei . Asiansa osaavat metsänomistajat saavat jopa parempia tuloksia ,kun yhtiöt ,mutta keskiverto mo on tuloksissa pitkällä takamatkalla yhtiöihin nähden. Tämä takamatkalta johtuu lähes täysin tekemättömyydestä ja joidenkin kohdalla tukien saaminen on tärkeämpää ,kun se kuinka huonoon kuntoon metsä päästetään tukien saamiseksi. Tällä ryhmällä on myös haasteita saada hirvet pysymään loitolla tiluksiltaan. Yhtiöiden mailta ei löydy lukijoiden kuvissa esillä olevia ”riukuuntuneita kuusia” eikä ”hömötiaismetsiä”. Puuta löytyy vähintään kolmannes keskiverto yksityisen palstan hakkuusaavutuksia enemmän jo ensiharvennuksessa.
Hirviä ei pidetä metsissä metsästystä varten , vaan ne lisääntyvät niin voimakkaasti nykyisin ,että kantaa on hankala pitää kurissa. Haasteet lisääntyvät tässä suhteessa koko ajan. Marisijat voisivat vallan hyvin ryhtyä itse metsästämään ,jotta saisivat mieleisen tuloksen. Minäkin hankin aikanaan jopa koiran ,jotta saisin hirviä vähemmäksi. Silloin niitä ihan oikeasti oli vähän joka puskassa. Lisäksi pyrin kaikin keinoin lisäämään yhteistyötä asian edistämiseksi. Koiranohjaajana sain lisäksi hieman etuoikeuksia metsästää varsinaisen jahdin ulkopuolelle seuran mailla ja omalla pellolla hirven vasa oli käytännössä vainaa aina ,kun sen satuin metsästysaikaan havaitsemaan. Tehkää perässä älkääkä narisko! Koiriakin on tällä hetkellä varmasti tarjolla halukkaille. Jos ei itse löydä ,voin antaa vinkin.
